Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


Nauramalla irti stressistä

Jokainen joka on joskus nauranut kunnolla tietää, että nauraminen voi olla kovaa hommaa, mutta kuitenkin ah, niin vapauttavaa. Naurun tuoma hyöty ihmismielelle ja -keholle on huomattu ja tunnustettu maailmanlaajuisesti. Aina ei tarvi nauraa hauskalle vitsille tai tahattomalle tilannekomiikalle. Joskus voi nauraa ihan harkitustikin ja siitä on kysymys juuri naurujoogassa.

Intialainen lääkäri Madan Kataria kehitti naurujoogan vuonna 1995. Hän kirjoitti ensin artikkelin naurun terveellisistä vaikutuksista, joita ovat mm. endorfiinien eli hyvänolon hormonien tuotannon lisääntyminen sekä stressihormoni kortisolin erityksen väheneminen kehossamme.
Suomeen naurujooga tuli 2000-1uvun alkupuolella naurujooga- ja ilmaisukoululuttaja Essi Tolosen mukana. Tänä päivänä naururyhmiä on ympäri maailmaa jo lähemmäs 6000.

Naurujooga
Anttilanmäen koulun luokkakokous vuosimallia 1949 pääsi kokeilemaan naurujoogaa.Tässä vaiheessa naamat ovat vielä peruslukemilla, mutta kun Marja Balk (keskellä) aloitti naurujoogansa ei naurulle meinannut tulla loppua.

Lyhyesti sanottuna naurujoogassa on kysymys tietenkin nauramisesta. Naurujoogassa sananmukaisesti nauretaan ja paljon nauretaankin. Osallistujilla ei tarvitse olla yhteistä huumorintajua ja joogassa ei kerrota vitsejä naurun aikaansaamiseksi. Ohjaaja ei naurata, vaan nauraa ryhmän kanssa. Naurujoogan kehittäjä Kataria kehitti erilaisia naurutekniikoita, jotka perustuvat joogaan. Hänen mukaansa aluksi keinotekoinenkin nauru tarttuu ja muuttuu aidoksi nauruksi. Katarian lentävä lause ja yksi naurujoogan periaatteista onkin: "Fake it until you make it" eli teeskentele, kunnes onnistut. Ja usein onnistuukin, sillä ryhmässä ihminen nauraa 30 kertaa herkemmin kuin yksin

Lahtelainen Marja Balk koulutti itsensä naurujoogaohjaajaksi eläkepäivillään.
- Päätin sen jo ollessani työelämässä, että kun jään eläkkeelle, alan tekemään työtä naurujoogan parissa. Kunnon nauraminen on yksinkertaisin tapa pitää huolta omasta hyvinvoinnista. Siitä tulee hyvä olo, keho rentoutuu ja olo vapautuu. Ennenkaikkea nauru poistaa stressiä. 75 prosenttia diagnosoiduista sairauksista on yhteydessä stressiin. Naurujooga on eräänlaista sisäistä hölkkää. Hulvaton nauru lisää myös luovuutta, oppimiskykyä, sosiaalisuutta, keskittymiskykyä, elämäniloa Nauramisen on todettu olevan aerobista liikuntaa ja todellista sisäelinten hierontaa. On tutkittu, että 2-3 minuutin voimakas nauraminen vastaa 45 minuutin rentoutusta kertoo Balk

Balk on vetänyt naurujoogaryhmiä nyt jo neljä vuotta, joten hänellä on hyvä käsitys siitä miten jäyhäksi kuvaillut suomalaiset suhtautuvat naurujoogaan. Kulkeehan meidän suomalaisten keskuudessa vanha sanonta " Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta."
 - Miehet saattavat olla joskus hieman varautuneempia tälläistä kohtaan kuin naiset, mutta kyllä se nauru vaan tarttuu. Ja jos tuntee olonsa jotenkin epämukavaksi, voi olla lähtemättä mukaan hekotukseen, sillä ketään ei pakoteta nauramaan. Ohjaajan tehtävä ei ole naurattaa, vaan nauraa muiden kanssa. Vaikkei session aikana nauraisikaan, saa siinä kuitenkin positiivista energiaa. Aivot on naurukone, sillä silloin, kun näemme hymyilevän ihmisen, aivomme jo nauravat. Aivan samalla tavalla kuin haukotus tarttuu, tarttuu naurukin kuvailee Balk.

Naurujoogasession pituus vaihtelee 1 - 1,5 tunnin välillä. Sessio lopetetaan aina vapaaseen nauruosuuteen, jonka jälkeen rauhoitutaan ja rentoudutaan, sillä pallealihakset kaipaavat varmasti vähän lepoa moisen nauramisen jälkeen.

Petri Salomaa

 


Ajankohtaista -arkisto