Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23
sale töpeksi sipilän kanssa,oli yhteinen juoni. 17.06.2017 19:57
100 vuotiaan suomen juhlissa unohtuu tarkoituksella.puna-armeijan ja palmen porukan osuus.miten nämä auttoi suomi poloista pysymään jaloillaan. 12.06.2017 08:16
Mitäköhän läheisen kaupan myynnissä olevat elektroniikka- ja muut tuotteet tykkäävät paalutuksen tärinäatä??? 10.06.2017 14:31
Suomi 24:ään ei pääse.Ilmoittaa bad gateway.Missähän vika? 06.06.2017 12:00

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Sportti


Pelsu

Hyvää kesää Pelicans!

Niinhän siinä sitten kävi kuten ounasteltiinkin eli Pelicansin hieno loppukiri ei riittänyt playoff-paikkaan. Pelicansin kausi oli käsittämättömän kaksijakoinen. Ensimmäiset 30 ottelua kartuttivat pelikaanin leukapussia ainoastaan 27 pisteellä, mutta vuodenvaihteen tienoilla suoritetun ryhtiliikkeen jälkeen viimeiset 30 peliä tuottivat peräti 56 pistettä. Pelicans oli jälkimmäisen puoliskon kolmanneksi paras joukkue Tapparan ja Ässien jälkeen. Hyvällä syyllä voidaan ainakin olettaa, että Pelsulla olisi ollut sanansa sanottavana myös playoff-kierroksilla. Vaan kun runkosarja kestää sen 60 ottelua, tälläinen spekulointi on turhaa ajanhaaskausta. Kausi on ohi, se on ainoa fakta.

Hopeakauden jälkeen on myönnettävä, että tulos on mahalasku. Syitä mahalaskuun on monia, mutta varmasti suurimmat syyt ovat väärät pelaajavalinnat, hopean aiheuttama nöyryyden puute tietyillä pelaajilla sekä Suikkasen mankelin jatkuminen liian pitkälle syksyyn. Porukka oli saatava kuntoon ja kun edellinen kausi venyi pitkälle ja aikaa oli vähemmän kuin viime kesänä, taisi Suikkanenkin haukata treeneissä liian ison palan kerralla. Jypissä ei muuten tätä virhettä tehty...

Ensi kauden suunnitelmat ovat jo Pelicansissakin pitkällä. Ensi vuonna ruoriin astuu herra Aravirta, joka löysi kuin löysikin lisämotivaation uransa jatkamiselle (= tarpeeksi liksaa?). Joukkueella on kuulemma parisenkymmntä sopimusta jo ensi kaudeksi. On puhuttu joukkueen lahtelaisuusasteen nostamisesta. Tämä tarkoittanee kuulemma mm. Niko Tuhkasen ja Jani Forsströmin paluuta turkoosinuttuun. Ei siis mitään varsinaisia profiilipelaajia. Sen sijaan, jos Antti Tyrväinen ja Henri Heino saadaan takaisin Lahteen voidaan olla tyytyväisiä. Muita merkittäviä lahtelaispelaajia ei taidakaan sitten vapaana enää olla, joten eiköhän lahtelainen muukalaislegioona osa 2 nähdä taas ensi vuonna, sillä A-junnuista tai Peliitoistakaan ei potentiaalisia liigaan nousijoita tahdo löytyä.

Pelicansin aikaisesta kauden päättymisestä iloitsee ja hyötyy varmasti eniten FC Lahti, jonka viime kauden alku jäi pahasti hopea-Pelicansin varjoon. FC Lahden hyvät harjoituspelit antavat uskoa omalle olettamukselleni siitä, että tänä vuonna mitalin Lahteen tuo FC Lahti. Perjantaina kannattaa mennä Kisapuistoon katsomaan kun FC Lahti taistelee liigacupin loppuottelupaikasta KuPs:n kanssa. Uusi kärkimies , brasilialainen Vini Dantas lienee vakuuttanut Kautosen, sillä sopimus syntyi viikon testijakson jälkeen. Jokohan olisi palapelin viimeinen palanen loksahtanut paikoilleen?
- Pete Salomaa-

Namika

Namika piti sarjan häntäpään jännittävänä

Namika Lahti hävisi viikko sitten odotetusti Tampereella Pyrinnölle, mutta joukkue keräsi itsensä hienosti keskiviikkona, kun se pelasi kauden tähän asti tärkeimmän kotiottelunsa Salon Vilpasta vastaan. Edellisessä kotimatsissaan Kouvoja vastaan loppuhetkillä romahtanut lahtelaisnippu ei tällä kertaa muistellut menneitä, vaan piti kiinni lähes koko ottelun kestäneestä johdostaan loppusummeriin saakka. Voitto oli tärkeä putoamistaistelun kannalta, mutta erityisesti se oli sitä joukkueen henkisen kantin vuoksi: nyt nolosti päättynyt Kouvot-tappio voitaneen unohtaa lopullisesti.

Vilpasta vastaan Namikan amerikkalaiset kantoivat kukin suuren vastuun kotimaisten luottopelaajien jäädessä tällä kertaa melko pienille tehoille. Vaikka sekä Aleksi Alanen, Vesa Heinonen että Valtteri Mäkäläinen täyttivät roolinsa riittävän hyvin, ei voitosta olisi voinut haaveillakaan ilman parjattujen jenkkien valtavaa panosta. Varsinkin sentteri Louis Johnson innostui rellestämään molemmissa kenttäpäädyissä 33 pisteen ja 11 levypallon arvoisesti. Johnsonin urakkaa helpotti vastustajan isojen miesten Marcus Relphorden ja Shawn Atupemin virhevaikeudet, jotka rajoittivat kummankin vahvistuksen peliajan alle 30 minuuttiin. Toisaalta Johnson itse oli Emmanuel Hollowayn kanssa suurin syy kaverusten virhevaikeuksiin, sillä molempia rikottiin ottelun aikana kuusi kertaa.

Voitollaan Namika piti itsensä edelleen kohtalaisessa asemassa sarjapaikkansa pitämistä ajatellen. Vaikka Namika on edelleen sarjassa viimeisenä, on pykälää korkeammalle porskuttava FoKoPo pelannut yhden ottelun enemmän. Namikan seuraava ottelu pelataan jo huomenna, ketäpäs muuta, kuin FoKoPoa vastaan. Ottelu on siis sarjassa säilymisen kannalta äärimmäisen tärkeä, kuten oikeastaan kaikki maaliskuun loput pelit. Siinä missä maaliskuussa on jäljellä vielä voitettavia otteluita, näyttää huhtikuun peliaikataulu lahtelaisjoukkueen kannalta erittäin vaikealta. Voittoja pitää tulla nyt, eikä olisi yhtään pahitteeksi aloittaa huomenna Forssassa.
-Mikko Blomberg-

 


Kolumnistin muut kolumnit