Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23
sale töpeksi sipilän kanssa,oli yhteinen juoni. 17.06.2017 19:57
100 vuotiaan suomen juhlissa unohtuu tarkoituksella.puna-armeijan ja palmen porukan osuus.miten nämä auttoi suomi poloista pysymään jaloillaan. 12.06.2017 08:16

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Ilen hajatelmat

Ile

Matkailu avartaa

Ulkoministeriön tietojen mukaan joka päivä yksi suomalainen kuolee ulkomailla. Kuolinsyyt ovat yleensä samat kuin kotimaassa, mutta arvatenkin lomamatkoilla alkoholin osuus korostuu. Halpojen Malagan-lentojen myynnin ollessa kiivaimmillaan ei ollut lainkaan liioiteltua sanoa, että Espanjan Aurinkorannikolta, Costa del Solilta lensi viikottain yksi sinkkiarkku Suomeen. Omien seuramatkojen seurueisiin on osunut jos jonkinlaista tallaajaa, heistä kaksi, Pena ja Late ovat jääneet mieleen erityisesti. Kummastakin olisi saanut antisankarin Junnun Vainion tai Irwinin ralleihin.

Malagan lentokentällä turistibussin takapenkille viereeni istahtanut Pena herätti heti ulkoasussaan hilpeää huomiota. Aikamoiseen laitamyötäiseen ennättänyt mies oli pukeutunut pelkkään verryttelypukuun, eikä hänellä ollut mukanaan lainkaan matkatavaroita. Koska asuimme samassa hotellissa, tutustuimme matkan aikana pakostakin toisiimme.

Pena oli lähtenyt liikkeelle niin sanotusti ex tempore, hetken mielijohteesta. Aamupäivällä mies oli ollut viettämässä ensimmäistä kesälomapäiväänsä Espoon Tapiolassa, kun avovaimo oli lähtenyt käymään kaupassa. Sillä aikaa Pena oli kaivanut mukaan passinsa sekä lompakkonsa ja livahtanut matkatoimistoon. Vapaana oli viikon paikka Fuengirolaan ja lento lähtisi iltapäivällä. Pena kävi ottamassa lähtöryypyt paikallisessa ja hyppäsi vapaana odottavaan taksiin. Siellä tiellä oltiin, eikä mielitietty tiennyt miehensä tempusta mitään. Turha oli myöskään perään soitella, sillä kännyköitä ei ollut vielä keksitty.

Näin Penan seuraavan kerran vasta reissun viimeisenä päivänä, kun odottelimme hotellin baarissa bussikuljetusta takaisin lentokentälle. Mies oli yhtä rento kuin saavuttaessa ja pukeutuneena yhä samaan urheiluasuun. Vaihtaessamme matkakokemuksia Pena kertoi ryypänneensä hotellihuoneessaan koko viikon. Välillä hän oli hakenut lähimercadosta täydennystä tai alakerran respan Miguel oli kantanut paukkuja aulabaarista. Ainoastaan lähtöpäivän aamuna Pena oli käynyt heittämässä rannalla tunnin kävelylenkin. Sitä ennen Penan juomisesta huolestunut opas oli hälyttänyt paikan päälle lääkärin. Yskän ymmärtänyt tohtori oli tuikannut B-vitamiinipiikin Penan persuksiin, jonka jälkeen kolossaalinen krapula oli hieman hellittänyt. Matkalla lentokentälle Pena tuumasi, että Seutulassa pitää varmaan soittaa muijalle.

Toiselle lentokenttäbussissa tapaamalleni veijarille sen sijaan liian huolellinen etukäteissuunnittelu sekä paikallisen kulttuurin ja kielen tuntemus olivat koitua kohtalokkaaksi. Elettiin aikaa ennen Neuvostoliiton hajoamista ja matkakohteena oli votkaturistien suosima Sothsi. Jälleen takapenkille istahtanut Late oli lähtenyt matkaan päiväkirja ja poikkihuilu mukanaan. Sotshi oli miehelle tuttu paikka entuudestaan, mutta nyt se piti kokea selvin päin. Late oli päättänyt kirjata tuntemuksiaan ylös ja karkoittaa viinanpirun huilua soittelemalla.

Loman alku meni Latella ilmeisimmin suunnitelmien mukaisesti, sillä häntä ei näkynyt hotelli Helmen lukuisissa ravintoloissa eikä valuuttabaareissa. Aamulla hänet oli nähty nauttimassa kahvia ja lukemassa paikallista sanomalehteä, jonka jälkeen hän oli hävinnyt kulttuurikierrokselleen. Viikon lopulla suomalaisseurueessa kiersi kuitenkin huhu, että miliisi olisi vienyt Laten putkaan. Niin ikään taas lähtöpäivänä pöllämystyneen näköinen Late ilmestyi muun seurueen pariin oluelle. Raittiuslupauksestaan livennyt sankarimatkaaja myönsi huhun todeksi. Late oli nauttinut huilu mukanaan illallista ravintolasalissa, jossa kelpasivat ruplat. Koska paikallista valuuttaa oli tullut vaihdettua pimeästi enemmän kuin kotitarpeiksi, hän oli sortunut vaaleanpunaiseen samppanjaan ja tarjonnut sitä auliisti myös naapuripöytiin. Jossain vaiheessa vieressä istuneiden huomio oli kiinnittynyt Laten huiluun, joten pitihän miehen esitellä konkreettisesti soittotaitojaan. Hän oli liittynyt salissa esiintyvän, kansallispukuihin sonnustauneen orkesterin puhallinsektion jatkoksi ja alkanut virittäytyä tunnelmaan. Kakki meni hyvin, kunnes naapurikaveri oli soittanut Laten mielestä nuotin vierestä. Late oli pamauttanut tätä poikkihuilulla päähän niin, että instrumentti oli taipunut mutkalle. Episodin loppuvaiheet oli luettavissa miliiisiraportista.

Niin Pena kuin Latekin kuuluvat siihen legendaariseksi nousseeksi matkailijaryhmään, joka aiheuttaa matkaoppaille vuodesta toiseen harmaita hiuksia. Suomalaisten kunniaksi on tosin todettava, että etelässä brittituristit sikailevat vieläkin näyttävämmin. Ja olihan takavuosina ruotsalaisillakin porttikielto joihinkin Alppien hiihtokohteisiin. Iskelmän hahmoksi Penasta ja Latesta ei kummastakaan sitten ollut, mutta onnekseen he eivät kumpikaan päässeet ikäviin kuolintilastoihin.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit