Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Kansalaissodan jälkeinen Lahti ja pirtukauppa

Lahden Reunanpalsta herää vuosikymmenien takaiseen eloon dekkaristi Timo Sandbergin uusimmassa jännitysromaanissa Mustamäki. Nyt on päähenkilönä etsivä Kekki, jonka työpaikka on uudehkon Lahden kaupungintalon kammareissa. Sandberg on kääntänyt historian lehtiä tuntuvasti taaksepäin. Kirjan sivuilla kuvataan kansalaissodan jälkeisen ajan vähävaraisten ensimmäisen polven kaupunkilaisten elämää Reunanpalstan jo ammoin puretuissa puutaloissa. Kirjailija tunnetaan viimevuosilta komisario Heittola dekkareista.

Kariston kustantama, tammikuussa ilmestynyt, viittä vaille kolmesataasivuinen kirja ei nosta jännittävyydellään lukijan niskatukkaa pystyyn, mutta kieltolain aikainen ympäristökuvaus on tarkkaa työtä. Sandberg lienee istunut muutaman tovin kaupungin vanhojen karttojen äärellä ja sanomalehtien sivuja lukien. Hän on varmasti omin korvin kuunnellut nuoruuttaan 1920-luvulla eläneiden kaupunkilaisten kertomuksia. Kirjassa kulkevat ristikkäin ihmisiin kansalaissodan jättämät arvet, valkoisen armeijan mainingit ja kieltolain aikainen pirtukauppa.

Reunanpalsta
Reunanpalstan idylliä keskellä kaupunkia ( kuva Maija Simola)

Poliisit Otso Kekki, Mäkelä ja Mantere katselevat ihmisiä eri näkökulmista. Kaksi viimeksi mainittua ja poliisimestari ovat tiukasti kansalaissodan valkoisten upseerien hengenheimolaisia, vaikka poliisien oletettiin kohtelevan tasa-arvoisesti kansalaisia. Isokokoisen Kekin päämääränä on saattaa pirtukauppiaitten ohella Mustallamäellä, Metelinmäen naapurissa ammuttujen nuorten vasemmistolaisten miesten teloittajat kiinni. Pirtukanisterit; lahnat ja varpuset matkaavat Loviisan kapearaiteista rautatietä Loviisasta Vesijärven sataman kautta Jyväskylään. Poikamies-etsivä Kekki löytää lempensä kohteeksi venäläiskaunottaren Veran tutkimustensa yhteydessä, mutta rakkaus kaunottareen on monisärmäinen.

Lahtelaisten legendana tuntema sontakuski Jebulis Benjamin on päässyt Mustamäki-teokseen lausumaan omia kuolemattomia kommenttejaan vauraan väen tuotoksista huusin alusissa. Mies luo lantaa ja laulaa rattailla ooppera-aarioita ja on opettanut hevosensa istumaan kuin koiran taukohetkinä.

Sandberg kuvaa Reunanpalstan ihmisiä elävästi ja lämmöllä. Pienten talojen pihapiirissä röhkivät siat ja kaakattavat kanat. Poliisit käyttävät ajuri Savanderin vossikkakyytiä ja pirtutrokareitten moottoriveneet Vesijärvellä ovat tavoittamattomia, kun poliisilla ei yksinkertaisesti ole varojen puutteen takia ei autoa eikä moottorivenettä. Tuleepa siinä sivussa lukijalle lyhytkurssi suutarinverstaassa ja sepänpajan ahjolla tapahtuvasta työstä.

Kirjoittaja ei unohda kertoa suutari Augustin kokemuksia punaisten vankileiriltä Tammisaaresta, tämän tyttären Tyynen ja toisen punakaartilais-naissotilaan tappoa Mustamäellä. Augustin vaimo Hilda on pesijänä kaikkien kulman asukkaitten käyttämässä Kiirolan saunassa, missä tapahtuu lopullinen viinatrokareitten ja tappajien oikeudenkäynti.

Teos on parasta Sandbergia lahtelaisesta näkökulmasta katsottuna. Ihmisten ja tapahtumien kuvausten lisäksi minua ovat lukijana ilahduttaneet kirjailijan luontokuvaukset. Ne muistuttavat kerronnaltaan Eeva Kilven, toki laajamittaisempia luonnon kauneuden ylistyksiä.

Marja-Liisa Niuranen

 


Ajankohtaista -arkisto