Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

sisäiset uhat selvitettävä sanoo kanerva. poliitikko ei ymmärrä näköjään uhkia. on meillä siinä poliitikko.no ainakin naisten tekemät vääryydet.jotka on selvittämättä.kyvyttömät pois paikoiltaan. 21.08.2017 08:42
Kysyisin nyt. Saako tänne kirjoittaa, vaikka ei osaakaan. Aloitukset pienellä ym.söherrystä. Jos olis edes asiaa, niin vielähän sen saattaisi kestää. 20.08.2017 18:43
meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Lahden lähihistoriaa vuoden 2013 seinäkalenterissa

Tiesitkö, rakas lukija, missä Lahdessa oli Pikku-Viipuri?  Jos et, niin se selviää syksyllä painosta tulleesta Lahden Historiakalenteri N: 6:n - 2013 viimeiseltä sivulta. Työryhmä Seppo Toivonen, Unto Rönkkönen ja Pentti Ruohoniemi ovat jälleen tehneet erinomaista työtä kaupunkimme lähihistorian parissa. Häränsilmästä Pikku-Viipuriin kalenteri kertoo Lahden kehityksen vuosista kauppatorin länsipuolella. Suurin osa kalenterin kuvituksesta ja tekstistä on 1920-luvulta ja sen jälkeisiltä vuosilta.

Lähivuosina Lahteen muuttaneet eivät ehkä tiedä, missä on jääkauden jäännöksenä Häränsilmä-niminen lampi. Ravintolaelämää 1970-80 luvulla harrastaneet kansalaiset tietävät, että Hotelli-ravintola Seurahuoneen yökerho oli samanniminen, mutta missä tämä suppalampi on, selviää allakan kartasta.

Lahden hiihtoseura on viettänyt tänä vuonna 90-vuotisjuhlaansa. Se perustettiin 1922 ja saman vuoden joulukuussa valmistui ensimmäinen hyppyrimäki. Kuva siitä löytyy kalenterin sivuilta. Seuraavan vuoden helmikuussa olivat ensimmäiset Salpausselän kisat.

Hyppyri
Lahden urheilukeskuksen ensimmäinen hyppyrimäki valmistui joulukuussa 1922. Mäki sijaitsi nykyistä pääkatsomoa vastapäätä olevassa rinteessä. Vuonna 1923 järjestettiin ensimmäiset Salpausselän hiihdot. Osallistujia oli 66 ja mäessä tehtiin uusi SE 35,5 m. Kisoja on pidetty joka vuosi, paitsi 1930 lumenpuutteen vuoksi ja 1940 ja 1942 sodan vuoksi.

Katsellessani kalenterissa olevia kuvia Hakatorneista, Lahden ammatillisen oppilaitoksen rakennuksista, ja Urheilutalosta, en voi olla ihailematta sitä valoisuutta, minkä 1950-60 luvun asemakaavoittajat ja arkkitehdit rakentajineen ovat saaneet alueelle aikaan. Esimerkiksi Hakatornien ympäristössä ei ole sitä ahdistavaa tunkkaisuutta, miten grynderit ja asemakaavoittajat ovat rakentaneet uuden Ankkurin kaupunginosan sekä sama lienee luvassa Ranta-Kartanon aluerakentamisen osalta lähitulevaisuudessa.

Tätä entisen suunnittelun avaraa linjaa voimme ihailla sekä kuvista että käytännössä, kun katselemme Aleksanterinkadulta, Paasikiven aukiolta itäiselle Fellmannin puiston laitaan rakennettuja suuria rakennuksia. Asemakaavan suunnitteli kaupunginarkkitehti Olavi Laisaari ja ympäristössä olevat rakennukset ovat esimerkiksi arkkitehtien Unto Ojosen, Jalmari Lankisen, Kaarlo Könösen sekä Kaija ja Heikki Sirenin käsialaa.

Edesmennyt kaupunginjohtaja Olavi Kajala oli taiteen ystävä. Hänen kaudeltaan ovat alueen monet veistokset. Lahtelaisten kutsuma Pikku-Viipurin muodostivat viime sodan jälkeen Viipurista muuttaneet useat oppilaitokset. Niistä kehittyivät Lahden ammatilliset oppilaitokset Fellmannin kentän laidalle. Tänne muuttivat myös Diakonialaitos ja Viipurin musiikkiopisto tarvitsi tilat. Molemmat saivat omat talonsa Sibeliuskadun varteen; Lahden konserttitalo ja D-säätiön rakennukset sekä Hollolankadun puolelle rakentui Vakuutusyhtiö Suojan talo Suojalinna ja Starckjohannin talo alatorin laitaan ja harjun kupeeseen Pyhän Kolminaisuuden kirkko.

Toivoisin, että Lahden kaupungin tiedotuspäällikön toimistolle suotaisiin niin paljon määrärahoja, että uusille kaupunkiin muuttaneille perheille voitaisiin luovuttaa tervetuliaislahjaksi viimeisimmät Historiakalenterit. Uudet kaupunkilaiset saisivat tiivistetyssä muodossa tietoa kaupungista, mihin ovat muuttaneet.

Marja-Liisa Niuranen

 


Ajankohtaista -arkisto