Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


Lähimetsät ja ympäristön viihtyvyys

Syyskuun ympäristöviikolla pohdittiin Lahden kansanopistolla kaupunkimetsien tarvetta. Mihin lähimetsiä tarvitaan? otsikoidussa seminaarissa tarkasteltiin taajama-asutusta ja viheralueita usean tutkijan sekä Lahden viheralueista vastaavien virkamiesten puheenvuoroissa. Arkipäivän,usean tunnin tilaisuus sai lähes 70 nuorta ja vähän vanhempaa osallistujaa mukaansa. Puhettta seminaarissa johti Lahden ympäristöpäällikkö Kari Porra. Tilaisuuden oli järjestänyt Työväen Sivistysliitto Lahden osasto.

Päivän aikana käsiteltiin metsien olemusta kuntataajamissa ja kaupungeissa. Kunnat, joilla on vielä mahdollisuus ottaa käyttöönsä niin sanottua neitseellisiä metsä- ja peltoalueita, voivat asemakaavoituksella säätää asuin- ja teollisuusalueitten läheisyyteen metsikköjä. Kasvavat metsäiset alueet muodostavat taajamiin hiilinieluja ilman puhdistamiseen ja nuorille ja vanhoille asukkaille parhaimmillaan rentoutumispaikkoja.

Suomen Luonnonsuojeluliitto ry:n (SSL) koulumetsäkoordinaattori Virpi Sahi ja tutkija Kaisa Hauru Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitokselta käsitteleviä molemmat alustuksissaan ihmisten liikkumista asuinympäristönsä viheralueilla ja metsissä. Sahi jopa havainnollisti retkeilyalueille kaatuneitten puiden runkojen poistamistavat kävelypoluilta. Mielenkiintoisesti hän esitti piirroksin, miten kaatuneilla puilla voidaan rajata runsaskulkuisilla, suojelluilla retkeilyalueilla polut ja pyörätiet, ja säästää muuta metsää vähemmän tallatuksi alueeksi.

Lähimetsä
Luonnonsuojeluviikon seminaarissa "Mihin kaupunkimetsiä tarvitaan?" oli runsas kaupunkiluonnosta kiinnostunut osallistujajoukko. Vas. edessä seminaarin järjestäjän edustaja TSL:n Lahden opinto- ja ympäristösihteeri Esko Sutela.

SLL on viime keväänä lähettänyt päiväkodeille, kouluille ja toisen asteen oppilaitoksille kilpailutehtävävihkosen "Tämä metsä on meille tärkeä". Kilpailuun voivat oppilaat osallistua tietysti metsässä samoilemalla sekä tekemällä aiheesta kirjallisen, kuvallisen tai audiovisuaalisen, valokuvallisen työn. Tästä havaintoesimerkkinä oli seminaarissa hauska neljän opiskelijan laatima Peikkometsäopas, jonka esittäjät löytynevät Lahden yliopistokeskuksesta, Ympäristötieteen laitokselta.

Lähimetsien rentouttavaa vaikutusta ihmisten mielentilaan on Kaisa Hauru selvittänyt väitöskirjaansa varten. Ihmisten suhtautumista lähimetsissä liikkumiseen ja niiden rentouttavaa vaikutusta stressaantuneeseen henkilöön, on Haurun tutkimuksen eräs punainen lanka. Hän selvitti koehenkilöittensä kokemusta taajamametsissä liikkumiseen. Lyhyesti todettuna koehenkilöt, jotka ei pelänneet metsässä liikkumista, kokivat rentoutuvansa metsätiheikössä, mistä ei näkynyt taloja eikä tiellä kulkevia autoja.

Lahdesta kaupunginpuutarhuri Hannu Neuvonen ja uusi metsäpäällikkö Anna-Maaria Särkkä vastasivat osanottajalta tulleeseen kärjekkääseen kysymykseen Kivistönmäen vankkojen kuusten kaadosta usean hehtaarin alueelta. Kysyjä arveli, että eräänä syynä metsän tiuhaan harventamiseen saattoi olla joittenkin ei toivottujen henkilöiden leiriytyminen tiheään kuusikkoon. Kun puut kaadettiin, löysivät "leiriytyjät" hyvät istuinjakkarat kannoista.
- Kyllä metsä siellä nopeasti kasvaa, lohdutti Neuvonen moittijaa.

Hannu Neuvosta huoletti uusien liikekeskusten hulevedet, jotka vaativat purkaukseensa suuria altaita. Tämä on pois ympäristön metsiköiltä ja ihmisten mahdollisesti käyttämistä virkistysalueista. Molemmat lahtelaiset totesivat vihertoimen nihkeät rahavarat, koska Lahdessa tehdyn sopimuksen mukaan metsät eivät ole talousmetsiä ja ne eivät saa tuottaa voittovaroja kaupungille. Metsänhoidollinen talousarvio on 100 000 euroa.
-Jos viheralueitten, puistojen ja metsien hoitoon jokainen kaupunkilainen rahastoisi kahvilassa joudun ja syödyn yhden kahviannoksen hinnan kerran vuodessa, niin sillä rahalla saadaan jo paljon aikaan alueitten kunnostustöissä, totesi Hannu Neuvonen.

Marja-Liisa Niuranen

 

 


Ajankohtaista -arkisto