Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

teatteri uutiset.omat mutterit ei yhteiset mutterit.maksetaanko teilläkin osa palkkaa rahana.mitä kaikkea lauseet pitää sisällään. 07.12.2017 08:29
Syy ja seuraus sekoavat singulariteetissa, Melanen! T. Moskovan Mantere. 04.12.2017 16:49
Kiitos tästä taiteeseen liittyvästä Melastelusta! Täyttä asiaa! T. Moskovan Mantere. 25.11.2017 18:21
miinakentässä paukkuu kuten porvoossa. naisvaltuutettu vain maalaa lasten naamaa.siinä sanomaa lastenoikeuksien päivälle.oma etu näkyy selvästi 20.11.2017 08:28
lasten oikeuksien päivänä.yksikään puolue ei ymmärrä puuttua.kyvyttömien äitien lastensa laiminlyöntiin.vaikka kovasti ovat huolissaan tasa-arvosta. 13.11.2017 08:20

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Ilen hajatelmat

Ile

Voihan Heikki ja Mikko!

MTV3:n uuden viihdeohjelman, Heikki ja Mikko Show´n avaus oli niin huono, että se pilasi viikonloppuni. Ennakkoon hillittömästi hehkutettu talk show todisti jälleen kerran, mitä tapahtuu, kun keskustelun vetäjäksi pestataan nuorison rakastama juontajaidoli, jolla on vain nimeksi tietotaitoa toimittajana. Tällä kertaa peräsimessä oli peräti kaksi juontajaa ja illan kolme vierasta oli kutsuttu haastateltavaksi samanaikaisesti. Ideassa ei ollut alunperinkään päätä eikä häntää. Mitä useampi kokki sen surkeampi soppa.

Maikkarin lavalla häärivät Heikki Paasosen ja Mikko Leppilammen ohella Vesa-Matti Loiri, Robin ja Chisu. Käsikirjoituksesta ei ollut tietoakaan, kun keskenään nahistelevat juontajat yrittivät muotoilla kysymyksiä. Niitä tärkeämpää tuntui koko ajan olevan, kumman nimi mainitaan show´n nimessä ensimmäisenä. Tähän kului suuurin piirtein puolet ohjelma-ajasta. Paasonen takelteli sanoissaan ja puhui sekavia. Leppilampi osoitti taas kerran olevansa ensi sijassa näyttelijä. Mutta, kun hyväkin näyttelijä pannaan juontajan tai toimittajan rooliin, hän yleensä esittää juontajaa ja toimittajaa. Niin kävi nytkin, luontevuus puuttui.

Koska Suomessa tv- ja radioisäntien ja -emäntien tapana on mielistellä haastateltavaansa, muusikkohaastatteluista ei paljon kostuta. Chisun ja Robinin kanssa puhuttiin pelkästään musiikista. Kysymykset olivat siitä iänikuisesta kliseepankista, miten levysi ovat syntyneet, mikä on rakkain kappaleesi jne. Vastaukset olivat samaa liirumlaarumia tyyliin, uusi levyni on herkempi kuin koskaan tai että olen kypsynyt taiteilijana. Ja haastattelun varsinainen jymyuutinen on, jos artisti pitää paussia keikoista. Jumankauta, siinähän sitä onkin sulattelemista!

Nyt yksi vieraista oli sentään kunnon tähti, johon on vaikea saada kontaktia, ja joka harvoin myöntää haastatteluja. Vesku Loirista olisi asiastaan perillä oleva toimittaja saanut kevyesti tunnin täyteen, ilman tyhjänpäiväisiä sketsejä ja täytenumeroita. Paasonen ja Leppilampi jättivät miehen kuitenkin ylhäiseen yksinäisyytensä. Päästäkseen edes jotenkin keskusteluun mukaan, Vesku joutui pari kertaa vastaamaan toiselle vieraalle osoitettuun kysymykseen. Jatkossa ohjelman tekijöiden ja varsinkin herrojen Heikki ja Mikko tulisi katsoa peiliin ja pohtia vakavasti, mitä keskenkasvuiseksi jäänellä show´lla halutaan tavoitella. Ennen muuta pitäisi tehdä selväksi, että pääosassa ovat vieraat, eivätkä haastattelijat, joiden taidoissa ja karismassa on vielä pitkä matka Conan O´Brieniin tai Jay Lenoon. Arto Nyberginkin rinnalla Heikki ja Mikko ovat pelkkiä vastaantulijoita.

*** *** ***

Viime viikon uutinen lehtimaailmasta oli kunnianarvoisan nuorisoraamatun, Suosikki-lehden lopettaminen. Vuonna 1961 perustettu nuortenlehti saattoi olla monelle teinille ainoa linkki rock-ympyröihin vielä 70-luvulla. Maalla nuoriso eli - jälleen kirjailija Reijo Mäkeä lainatakseni - suon ja Suosikin välimaastossa. Muistan itsekin, miten ahmin lehdestä juttuja Alice Cooperista ja David Bowiesta. Varsinaiselta näköalapaikalta seurasin Suosikin vaiheita sen kilpailijan, OK-lehden toimitussihteerinä, 80-luvun alussa. Olimme niin vakava vastus, että Suosikkia silloin kustantanut Lehtimiehet Oy päätti ostaa OK.n julkaisuoikeudet ja lopettaa sen julkaisemisen. Myöhemmin Yhtyneet Kuvalehdet Oy osti vuorostaan Lehtimiehet Oy:n, ja tein päätoimittaja Jyrki Hämäläisen kanssa sovinnon. Kirjoitin sittemmin lehteen sen toistaiseksi kaikkien aikojen kalleimman jutun juttupalkkioltaan, kuuden aukeaman tarinan Mato Valtosen ja Sakke Järvenpään vaiheista Sleepy Sleepersistä Leningrad Cowboysiin. Lahtelaisuus oli silloin Suosikissa vahvasti läsnä.

Jo Lehtimiehissä Suosikki oli yhtiönsä tukijalkoja Tekniikan Maailman ohella, levikkinsä ja ilmoitusmyyntinsä ansiosta. Suosikin levikki oli parhaimmillaan 175 000, josta se on laskenut 19 000:een. Lehden tuhoksi koitui internet, myös nuoret pojat lopettivat sen lukemisen. Suosikin historia oli täynnä värikkäitä tempauksia, joista kaikki eivät välttämättä noudattaneet korkeatasoisen journalismin ohjeistoa. Päätoimittaja Isto Lysmä keksi jutut välillä omasta päästään, kuten Elviksen Suomen-vierailun ja Beatles-yhtyeen jäsenten seurustelemisen suomalaistyttöjen kanssa. Hänen manttelinperijänsä, Jyrki 'Jyräys' Hämäläinen taas lanseerasi lehteen yliampuvan mega-, hyper- ja turbokielen. Siitä huolimatta aviisi piti nuoret, tuon ajan heikit ja mikot kirjoitetun sanan parissa. Suosikin viimeinen numero ilmestyy joulukuussa.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit