Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

miinakentässä paukkuu kuten porvoossa. naisvaltuutettu vain maalaa lasten naamaa.siinä sanomaa lastenoikeuksien päivälle.oma etu näkyy selvästi 20.11.2017 08:28
lasten oikeuksien päivänä.yksikään puolue ei ymmärrä puuttua.kyvyttömien äitien lastensa laiminlyöntiin.vaikka kovasti ovat huolissaan tasa-arvosta. 13.11.2017 08:20
hollolassa hirvikiväärin luoti ravintolan ikkunan läpi 10.11.2017 17:58
tilastoa isänpäivälle.perheistä joissa yksi vanhempi.äiti ja lapsia 150274.isä ja lapsia 31452.tämänkin muuttamista naiset vastustaa. 06.11.2017 08:23
Nykyään puolueitten mielipiteet on mitä on! Ne eivät kerro enää mitään! Sama, kuin tuuli ruohoa heiluttelisi! 04.11.2017 20:17

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Huonot ja hyvät uutiset

24.11.2017

Papin Palsta

Protestiliike

24.11.2017

Ville Skinnari

Ketään ei saa jättää yksin

24.11.2017


Ilen hajatelmat

Ile

Kakkosolut

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska on jo pitkään vaatinut päivittäistavarakaupoissa myytävän keskioluen laimentamista II-olueksi. Lainmuutosta ei tarvinnut odotella, kun kaksi suurta kotimaista panimoa ennättivät ensin. Hartwall ja Olvi toivat kesäloma-aikaan markkinoille omat olutmerkkinsä, joiden alkoholipitoisuus on 3,5 prosenttia, eli ne luokitellaan Suomessa kakkosolueksi. Olvin miedompi uutuus kantaa nimeä Sven Tuuva ja Hartwallin Sininen, legendaarisen Lahden Sinisen mukaan.

Naapurimaassamme Ruotsissa keskioluen myynti lopetettiin ruokakaupoista radikaalisti kokonaan vuonna 1977. Tilalle lanseerattu kakkosolut sai kuluttajien suussa pian nimen folköl, eli kansanolut. 3,5 prosenttia vahvempaa olutta sai ostaa ainoastaan meikäläisten Alkoa vastaavasta Systembolagetista. Alkoholihaittojen todettiin vähentyvän, ja kansa tottui nopeasti "folkikseen", jota myytiin merkkikohtaisina tarjouksina puolen litran tölkeissä. Ravintoloissa "stor och stark", eli vahva tuoppi piti sentään edelleen pintansa.

Väiteltäessä kakkosoluesta, olutasiantuntijat vetoavat siihen, että olutta laimennettaessa sen laatu kärsii. Terveyden laadusta huolissaan olevat ovat sen sijaan olleet vähemmistönä tai leimaamisen pelossa hiljaa. Loppujen lopuksi kyse on tottumuksista. Olin itse kesätöissä Tukholmassa juuri kakkosoluen myyntiintulon jälkeen. Ruotsalaiset suosivat ainakin tuolloin puolen litran tölkkejä, joten yhden kakkosen jälkeen vaikutus oli sama kuin keppanapullon jälkeen kotimaassa. Janonsammuttajana ja saunaoluena folkis puolsi paikkaansa.

Pientä ihmetystä, mutta suurta muutosvastarintaa aiheutti Suomessa hieman myöhemmin Hyvä ystävä -ravintolaketjun ilmoitus baaritiskeillä, että III-olut tulee olemaan jatkossa heidän ykkösartikkelinsa. Jos asiakas tilasi ison oluen, hänelle toimitettiin automaattisesti kolmosta. Ennen valtavirtana valunutta nelosta piti pyytää erikseen. Muistan vannoneeni monien muiden tavoin pyhästi, että en koskaan luopuisi isosta A:sta. Ei mennyt kauankaan, kun makunystyrät tottuivat keskariin, ja nelosesta puski viinan maku läpi. Vähän samaan tapaan kuin aiemmin supervahvasta IV B -oluesta tai vieläkin tappavammasta, tanskalaisesta Elephant-oluesta, jota tuli maisteltua ruotsinlaivoilla.

Varsinkin oluen suurkuluttajilla siirtyminen kolmosesta kakkoseen saattaisi jarruttaa alkoholihaittojen syntymistä. Se olisi ainakin vaihtoehto hillitsemään kotikulutusta niillä, joilla se on salakavalasti riistäytymässä käsistä oluen pakkauskokojen kasvaessa. Niillä, joilla aikaisemmin päivittäisten ruokaostosten tai mökkieväiden mukaan tarttui ensin six pack, sittemmin mäyräkoira ja lopulta laatikko, joka on vielä perinteistä olutkoria huomattavasti kevyempikin.

Tottumuksen ohella II-oluen suosion ratkaisee hinnoittelu. Riippuen hieman tarjouksista, keskiolut saattaa olla kaupassa edullisin virvoke - jopa limonadia tai kivennäisvesiä halvempi. Hinnoittelulla saatetaan hyvinkin säädellä valintoja, jotka vaikuttavat juomatottumuksiin. Mitä järkeä on markkinoida II-olutta, jos se on kansansuosikkina pysynyttä kolmosta kalliimpaa? Ainakin Hartwall, joka myy Sinistään laatikoissa, näyttää lähteneen hintakilpailuun mukaan. Olvin Sven Tuuvaa on ollut tarjolla toistaiseksi vain puolen litran tölkeissä.

Jos hinnoittelu on niin nurinkurista, että nopeampi känni tulee halvemmaksi, alkoholivalistuksen uskottavuus kärsii. Kestihän muun muassa aikansa ennen kuin alkoholittomien oluiden hinta saatiin kohdalleen ja keskiolutta pienemmäksi. Silti nykyinen käytäntö, jossa kakkosta on myynnissä kolmosen rinnalla, on parempi kuin keskioluen siirtäminen Alkoon. Suomen kansa ei ole ennenkään pakkokeinoilla raitistunut - ja nyt vastuu jää puhtaasti kuluttajalle.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit