Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23
sale töpeksi sipilän kanssa,oli yhteinen juoni. 17.06.2017 19:57
100 vuotiaan suomen juhlissa unohtuu tarkoituksella.puna-armeijan ja palmen porukan osuus.miten nämä auttoi suomi poloista pysymään jaloillaan. 12.06.2017 08:16
Mitäköhän läheisen kaupan myynnissä olevat elektroniikka- ja muut tuotteet tykkäävät paalutuksen tärinäatä??? 10.06.2017 14:31
Suomi 24:ään ei pääse.Ilmoittaa bad gateway.Missähän vika? 06.06.2017 12:00

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Ilen hajatelmat

Ile

Kakkosolut

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska on jo pitkään vaatinut päivittäistavarakaupoissa myytävän keskioluen laimentamista II-olueksi. Lainmuutosta ei tarvinnut odotella, kun kaksi suurta kotimaista panimoa ennättivät ensin. Hartwall ja Olvi toivat kesäloma-aikaan markkinoille omat olutmerkkinsä, joiden alkoholipitoisuus on 3,5 prosenttia, eli ne luokitellaan Suomessa kakkosolueksi. Olvin miedompi uutuus kantaa nimeä Sven Tuuva ja Hartwallin Sininen, legendaarisen Lahden Sinisen mukaan.

Naapurimaassamme Ruotsissa keskioluen myynti lopetettiin ruokakaupoista radikaalisti kokonaan vuonna 1977. Tilalle lanseerattu kakkosolut sai kuluttajien suussa pian nimen folköl, eli kansanolut. 3,5 prosenttia vahvempaa olutta sai ostaa ainoastaan meikäläisten Alkoa vastaavasta Systembolagetista. Alkoholihaittojen todettiin vähentyvän, ja kansa tottui nopeasti "folkikseen", jota myytiin merkkikohtaisina tarjouksina puolen litran tölkeissä. Ravintoloissa "stor och stark", eli vahva tuoppi piti sentään edelleen pintansa.

Väiteltäessä kakkosoluesta, olutasiantuntijat vetoavat siihen, että olutta laimennettaessa sen laatu kärsii. Terveyden laadusta huolissaan olevat ovat sen sijaan olleet vähemmistönä tai leimaamisen pelossa hiljaa. Loppujen lopuksi kyse on tottumuksista. Olin itse kesätöissä Tukholmassa juuri kakkosoluen myyntiintulon jälkeen. Ruotsalaiset suosivat ainakin tuolloin puolen litran tölkkejä, joten yhden kakkosen jälkeen vaikutus oli sama kuin keppanapullon jälkeen kotimaassa. Janonsammuttajana ja saunaoluena folkis puolsi paikkaansa.

Pientä ihmetystä, mutta suurta muutosvastarintaa aiheutti Suomessa hieman myöhemmin Hyvä ystävä -ravintolaketjun ilmoitus baaritiskeillä, että III-olut tulee olemaan jatkossa heidän ykkösartikkelinsa. Jos asiakas tilasi ison oluen, hänelle toimitettiin automaattisesti kolmosta. Ennen valtavirtana valunutta nelosta piti pyytää erikseen. Muistan vannoneeni monien muiden tavoin pyhästi, että en koskaan luopuisi isosta A:sta. Ei mennyt kauankaan, kun makunystyrät tottuivat keskariin, ja nelosesta puski viinan maku läpi. Vähän samaan tapaan kuin aiemmin supervahvasta IV B -oluesta tai vieläkin tappavammasta, tanskalaisesta Elephant-oluesta, jota tuli maisteltua ruotsinlaivoilla.

Varsinkin oluen suurkuluttajilla siirtyminen kolmosesta kakkoseen saattaisi jarruttaa alkoholihaittojen syntymistä. Se olisi ainakin vaihtoehto hillitsemään kotikulutusta niillä, joilla se on salakavalasti riistäytymässä käsistä oluen pakkauskokojen kasvaessa. Niillä, joilla aikaisemmin päivittäisten ruokaostosten tai mökkieväiden mukaan tarttui ensin six pack, sittemmin mäyräkoira ja lopulta laatikko, joka on vielä perinteistä olutkoria huomattavasti kevyempikin.

Tottumuksen ohella II-oluen suosion ratkaisee hinnoittelu. Riippuen hieman tarjouksista, keskiolut saattaa olla kaupassa edullisin virvoke - jopa limonadia tai kivennäisvesiä halvempi. Hinnoittelulla saatetaan hyvinkin säädellä valintoja, jotka vaikuttavat juomatottumuksiin. Mitä järkeä on markkinoida II-olutta, jos se on kansansuosikkina pysynyttä kolmosta kalliimpaa? Ainakin Hartwall, joka myy Sinistään laatikoissa, näyttää lähteneen hintakilpailuun mukaan. Olvin Sven Tuuvaa on ollut tarjolla toistaiseksi vain puolen litran tölkeissä.

Jos hinnoittelu on niin nurinkurista, että nopeampi känni tulee halvemmaksi, alkoholivalistuksen uskottavuus kärsii. Kestihän muun muassa aikansa ennen kuin alkoholittomien oluiden hinta saatiin kohdalleen ja keskiolutta pienemmäksi. Silti nykyinen käytäntö, jossa kakkosta on myynnissä kolmosen rinnalla, on parempi kuin keskioluen siirtäminen Alkoon. Suomen kansa ei ole ennenkään pakkokeinoilla raitistunut - ja nyt vastuu jää puhtaasti kuluttajalle.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit