Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23
sale töpeksi sipilän kanssa,oli yhteinen juoni. 17.06.2017 19:57
100 vuotiaan suomen juhlissa unohtuu tarkoituksella.puna-armeijan ja palmen porukan osuus.miten nämä auttoi suomi poloista pysymään jaloillaan. 12.06.2017 08:16
Mitäköhän läheisen kaupan myynnissä olevat elektroniikka- ja muut tuotteet tykkäävät paalutuksen tärinäatä??? 10.06.2017 14:31
Suomi 24:ään ei pääse.Ilmoittaa bad gateway.Missähän vika? 06.06.2017 12:00

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Ilen hajatelmat

Ile

Ilman televisiota

Juhannuksen alla laukesi televisio. Lamaannuttavan ensijärkytyksen jälkeen aloin miettiä vaihtoehtoisia toimintasuunnitelmia, miten selvitä hengissä maanantaihin asti. Olisin pitkän viikonlopun kaupungissa, joka oli yhtä kuollut kuin vastaanottimeni. Kapakkaan meno ei houkutellut, eikä uutta rakkinetta saisi millään hankittua ennen kuin tilillä olisi rahaa. Onneksi sentään kirjasto oli auki.

Samana iltana kuuntelin Ylen Yöradiosta, miten eräs eläkeläinen neuvoi kirjeessään muita eläkkeelle päässeitä pitämään lomaa kaksi kertaa vuodessa - kuukauden kesällä ja kuukauden talvella. Stressi vähenee, kun pääsee irti mieltä painavista, turhanpäiväisistä velvotteista ja kissanristiäisistä. Virkeillä eläkeläisillä näet tuppaa kalenteri olemaan yhtä täynnä kuin kiireisellä yritysjohtajalla.

Päätin soveltaa ohjetta ja heittäytyä neljäksi vuorokaudeksi täydelliseen pakottomuuden tilaan, eli lopettaa turhan huolehtimisen. Ei tarvitsisi tehdä mitään, mistä ei tykkäisi, koska niille asioille ei voisi kerta kaikkiaan tehdä mitään. Edes televisio ei olisi rytmittämässä vapaata olemista. Homma tepsi. Maanantaina olo oli kuin etelästä, yllättävältä peruutusmatkalta palanneelta.

Aikatauluttomana nukuin aamulla pitkään ja nautin rauhassa aamiaisen, jonka jälkeen aloin vasta kiinnittää huomiota säähän. Alun aurinkoisina päivinä painelin läheiseen puistoon kirjan ja eväiden kanssa. Puolipilvisenä päivänä otin takin mukaan. Sateella täytin ristikoita tai kokosin kirpputorilta kahdella eurolla ostettua tuhannen palan palapeliä. Illalla valmistin kotiruokaa hartaudella ja seurasin sään vaihtelua parvekkeelta.

Radiota pidin Ylen asemilla, joko Radio Suomella tai Puhe-kanavalla, mikä oli eksoottista vaihtelua tietokoneella ladatuista soittolistoista täyttyneiden musiikkikanavien ohjelmistoille, kaiken maailman musiikkivideoista nyt puhumattakaan. Entisenä paikallisradio- ja kaupallisten kanavien fanina olin suorastaan yllättynyt - tai sitten olen hurahtanut lopullisesti vanhuudenpöperöksi. Radio Suomi soitti ikäpolveni hittilevyjä ja asiajutut musiikista sekä elokuvista imaisivat mukaansa. Sain jopa pientä perverssiä mielihyvää seuraamalla, miten innostuneesti eri kuuluttajat selviytyvät merisään lukemisesta.

Neljän vuorokauden saldona luetuksi tuli viisi kirjaston suositushyllystä poimittua kirjaa. Jorma J. Mattilan ja Marko Erolan Kasinokeisari, tarina suomalaisesta maailmanvalloittajasta, Pekka Salmesta avasi ovet kotimaisen ja kansainvälisen uhkapelin kulissien taakse. Television Hyvistä ja huonoista uutisista tutun Tuomas Kyrön Taide ja tolkku oli hillittön kokoelma kolumneja, novelleja ja sarjakuvia. Välipalana hotkaisin Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän näytelmän Jatkuvaa kasvua, jonka jälkeen aloin ahmia ranskalaisen Jean Echenozin kirjaa Pitkä juoksu, tarinaa suomalaistenkin rakastamasta suuresta kestävyysjuoksijasta, tsekkoslovakialaisesta Emil Zatopekista. Asianälkää ruokki Jarmo Heinosen toimittama teos Kuin kala verkossa, jossa pohditaan muun muassa ihmisen ja alkoholin suhdetta maailman eri kulttuureissa.

Nyt kun varsinainen kesälomasesonki on pääsemässä kunnolla käyntiin, tiedän, etten tee jatkossakaan minkäänlaisia vapaa-ajan suunnitelmia. Radiossa siteeratun eläkeläisen tavoin kehottaisin muitakin olemaan hötkyilemättä edes kerran vuodessa ja nauttimaan Suomen kauniista suvesta.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit