Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

teatteri uutiset.omat mutterit ei yhteiset mutterit.maksetaanko teilläkin osa palkkaa rahana.mitä kaikkea lauseet pitää sisällään. 07.12.2017 08:29
Syy ja seuraus sekoavat singulariteetissa, Melanen! T. Moskovan Mantere. 04.12.2017 16:49
Kiitos tästä taiteeseen liittyvästä Melastelusta! Täyttä asiaa! T. Moskovan Mantere. 25.11.2017 18:21
miinakentässä paukkuu kuten porvoossa. naisvaltuutettu vain maalaa lasten naamaa.siinä sanomaa lastenoikeuksien päivälle.oma etu näkyy selvästi 20.11.2017 08:28
lasten oikeuksien päivänä.yksikään puolue ei ymmärrä puuttua.kyvyttömien äitien lastensa laiminlyöntiin.vaikka kovasti ovat huolissaan tasa-arvosta. 13.11.2017 08:20

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Ilen hajatelmat

Ile

Idän sanelupolitiikka ohi

Sauli Niinistö näytti heti presidenttikautensa alkumetreillä, että hänellä on munaa. En käyttäisi tuota alatyylistä ilmaisua, jolleivät hänen edeltäjänsä, Tarja Halosen kannattajat olisi sortuneet tuon tuosta samanlaiseen tyylirikkoon. Ainakin nuoriso tietää nyt, mistä on kysymys.

Kyse on tietenkin Venäjän asevoimien komentajan, Nikolai Makarovin Suomen-vierailusta. Lähtöasetelmä Niinistön ja Makarovin tapamisessa oli kuin suoraan suomettuneelta Kekkosen aikakaudelta. Asevoimien komentaja oli lentänyt aikakoneella yli 30 vuotta taaksepäin, jollei pidemmälle. Suomen tasavallan presidentin otettua vieraansa vastaan Mäntyniemessä, mieleen muistuivat ajat, jolloin Kremlin herrat tulivat rehtorin tai johtajaopettajan ottein ojentamaan etupiirinsä häirikköoppilasta, länteen päin liiaksi kallellaan olevaa Suomea.

Siihen yhteys historialliseen Kekkoslovakiaan onneksi päättyikin. Niinistö antoi lehdistön kuulla tapaamisen virallisen aloituskommentin: "Kenraali on pitänyt puheen. Aloittaisin vähän siitä..." Sen jälkeen, hän pyysi julkista sanaa poistumaan paikalta. Nopea taktinen veto ja harhautus, eli tässä tapauksessa hyökkäys oli paras puolustus. Rivien välistä jokainen pystyi tulkitsemaan, että vastapuoli oli nolattu. Tuskinpa Mikko Koivun ykkösnyrkki olisi pystynyt jäällä parempaan.

Nolauksesta huolimatta Makarov säilytti virallisesti kasvonsa, mutta tajusi, että minkäänlaisia koepalloja Suomea kohtaan on enää turha heitellä. Saman ymmärtää varmasti fiksumpi Putinkin keskustellessan uudemman kerran Niinistön kanssa. Leikittelyyn tai testaamiseen ei ole sitäpaitsi mitään syytä, sillä Suomi ei ole näillä näkymin liittymässä Natoon, eikä muutenkaan mullistamassa ulkopoliittista linjaansa. Minkäköhänlaisen kierrepallon Makarov olisi syöttänyt kokeeksi, jos presidentiksi olisi valittu Timo Soini?

Ja nuorisokin tietää, että nyt oli kyse Venäjän armeijan päälliköstä, eikä entisen Neuvostoliiton sotaherrasta. Me varttuneemmat muistamme, miten idästä peloteltiin milloin milläkin uhalla aina diktatuurin hajoamiseen asti. Noottikriisillä kansaa vedätettiin pysymään Kekkosen takana 60-luvulla, ja vielä 80-luvulla Kremlistä uskoteltiin, että Mauno Koiviston valitseminen presidentiksi merkitsisi Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden täydellistä viilentymistä, jollei jopa kylmää sotaa. Moskovan huru-ukot olisivat halunneet maamme johtoon sosialidemokraatin sijaan mieluummin keskustalaisen, alkoholisoituneen Ahti Karjalaisen.

Ehkä itänaapurissa ymmärretään vihdoin, että härskin sanelupolitiikan aika on ohi. Uhkailuilla ei päästä enää kuin pilapiirtäjien maalitauluksi. Suomen presidentin valtaoikeuksia on karsittu ja hyvä niin. Niinistö osoitti kuitenkin, että tasavallan päämies tai -nainen voi olla vahva asennevaikuttaja. Henkisen tason väliintulon voi torjua tyylikkäästi, kuten Niinistö teki. Sen rinnalla keskustelu jonkun vahakabinettihahmon yhdennäköisyydestä tai puolison asuvalinnoista ulkomaanvierailuilla on pelkkää kosmetiikkaa.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit