Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

miinakentässä paukkuu kuten porvoossa. naisvaltuutettu vain maalaa lasten naamaa.siinä sanomaa lastenoikeuksien päivälle.oma etu näkyy selvästi 20.11.2017 08:28
lasten oikeuksien päivänä.yksikään puolue ei ymmärrä puuttua.kyvyttömien äitien lastensa laiminlyöntiin.vaikka kovasti ovat huolissaan tasa-arvosta. 13.11.2017 08:20
hollolassa hirvikiväärin luoti ravintolan ikkunan läpi 10.11.2017 17:58
tilastoa isänpäivälle.perheistä joissa yksi vanhempi.äiti ja lapsia 150274.isä ja lapsia 31452.tämänkin muuttamista naiset vastustaa. 06.11.2017 08:23
Nykyään puolueitten mielipiteet on mitä on! Ne eivät kerro enää mitään! Sama, kuin tuuli ruohoa heiluttelisi! 04.11.2017 20:17

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Huonot ja hyvät uutiset

24.11.2017

Papin Palsta

Protestiliike

24.11.2017

Ville Skinnari

Ketään ei saa jättää yksin

24.11.2017


Ilen hajatelmat

Ile

Punakone

Jääkiekkoturnauksen voitto kotikisoissa ei ole enää aina kirkossa kuulutettu, vaikka sydänverellä suosikkiaan kannustavaa yleisöä kutsutaankin ylimääräiseksi kenttäpelaajaksi. Toista oli edesmenneessä Neuvostoliitossa, legendaarisen Punakoneen aikaan. Se ei kirkon tukea tarvinnut ja oli yhtä murhaavan tehokas, pelattiinpa missä päin maailmaa tahansa.

Punakone hallitsi kansainvälisiä kisoja suvereenisti 1960-80 -luvuilla. Kuppilakeskusteluissa monilla on oma käsityksensä Punakoneen kovimmasta kokoonpanosta. Objektiivisessa katsannossa suurimmat ansiot kuulunevat viisikolle Vjatseslav Fetisov, Alexei Kasatonov, Vladimir Krutov, Igor Larionov ja Sergei Makarov. Tuhoisan ykköskentän taustapiruna toimi valmentaja ja sotilasjohtaja Viktor Tihonov, joka halusi kostaa kokoonpanolla häpeällisen tappion Yhdysvaltoja vastaan vuoden 1980 olympialaisissa.

Minulle läheisemmät muistot tuovat mieleen neuvostoliittolaisen jääkiekon isänä pidetyn Anatoli Tarasovin luoma ja aiemmin pelannut supernyrkki Aleksander Maltsev, Anatoli Firsov ja Vjatjeslav Starsinov. Viime mainitun paikkasi myöhemmin Aleksandr Jakushev. Itse asiassa vielä raivokkaampi hyökkäysase oli troikaksi kutsuttu tehoketju Valeri Harlamov, Boris Mihailov ja Vladimir Petrov. Firsovilla ja Harlamovilla on yhä edelleen omat kannattajansa, kun tulee puhe maailman kaikkien aikojen parhaasta jääkiekkoilijasta.

Suomen pelistä Punakonetta vastaan närhen munien näyttäminen oli kaukana. Pahimmillaan ottelut päättyivät käsipallonumeroin, sillä erotuksella, että Suomen oli tyytyminen pyöreään nollaan. Klassiseksi muodostuneen tarinan mukaan Maltsevin munat olivat sen sijaan koitua maajoukkueemme kohtaloksi. Pelattiin Izvestija-turnausta 1970-luvun alussa. Neuvostoliitto johti Suomea vastaan ensimmäisen erän jälkeen 4-0. Erätauolla vastapuolen leiristä marssi mies suomalaisten pukukoppiin ja ilmoitti, että jollette lopeta Maltsevin munien ronkkimista, me rupeamme pelaamaan tosissamme.

Punakoneen taian mursi ensimmäisenä suomalaispelaajana tämänhetkisiäkin MM-kisoja kommentoiva Juhani Tamminen. Hän teki kaksi maalia Suomen 4-2 voittoon päättyneessä ottelussa, Izvestija-turnauksessa 1971. Suomessa ei ottelulta odoteltu paljoakaan. Televisio oli varautunut näyttämään siitä vain pätkiä, ja nekin vasta seuraavana päivänä Neuvostoliiton ja Tsekkoslovakian välisen pelin erätauoilla. Katsojan kannalta tilanne oli siis hieman samankaltainen kuin nykypäivänä maksukanavaviidakossa seikkailevilla. Onneksi kuitenkin monopolia pitänyt Ylen uutiset raportoi urheilusensaatiosta pikimmiltään.

Vanhoja Punakoneen aikaisia valokuvia tarkastellessa huomio kiinnittyi siihen, että tänä vuonna Venäjän KHL-liigassa joukkueensa ensimmäiselle mitalisijalle valmentanut Raimo Summanen alkaa muistuttaa vaihtoaitiossa päivä päivältä enemmän Viktor Tihonovia. Siperian ylpeys Avantgard Omks nappasi tiukkaakin tiukemman väännön jälkeen hopeaa. Pitäisikö tyylin ja ulkonäön suhteen sanoa nyt, että Siperia opettaa.

Ilkka Isosaari


Kolumnistin muut kolumnit