Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


Amerikka uppoaa, meneekö Eurooppa mukana?

Stagnaatio ja 18.000 miljardin velka

Olemme kummallisessa tilanteessa , sillä Yhdysvaltojen tuottavuus on hiipumassa ja USA:n velkataakka rajussa kasvussa edelleen. Lyhyellä aikavälillä rahaa suolletaan USA:n markkinoille kuin paperituketta vuotokohtaan, mutta pitemmällä aika välillä talouskasvu henkeä kohtaan
saattaa olla alhaisempi kuin koskaan aiemmin maan historiassa. Taloustieteilijät eri puolella maailmaa katselevat tilannetta todella Titanicin kansituoleilta. Globaalin kriisin myötä Yhdysvaltain heikkoudet ovat vain korostuneet. Maailman talousveturi yskii ja uusien kilpailukykytutkijoiden mukaan on vasta kolmantena.

USA:lla on vielä tiettyjä kilpailuetuja, joita ovat yhä voimakkaat innovatiiviset yritykset, joustavat työmarkkinat, korkeatasoinen tutkimus, kehittämistyö ja huipputason yliopistot, mutta mutta....Kasvavista heikkouksista kielivät puolestaan julkisen vallan lisääntynyt interventio yksityisellä sektorilla ja makrotalouden epätasapaino, jota jatkuvat budjettialijäämät ja syvenevä julkinen velka pahentavat.

Rahapolitiikan instrumentit ovat pian käytetyt jo lähes loppuun. Kansantaloutta elvytetään yhä uusimilla tukipaketeilla, joita ei enää kutsuta elvyttämiseksi. Jokainen tietää ilman kansantalouden professuuria, että talouskasvu alkaa hiipua, kun julkinen velka ylittää 90 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jenkeissä se on tällä hetkellä jo 93 prosenttia ja lähivuosina velka alkaa verottaa myös USA:n kasvua.

Hidas elpyminen syventää työttömyyttä ja myönteinen vire ehtyy vuoden 2011 alkupuolella. USA:ssa talouskasvu riippuu täysin kulutuksesta ja investoineista. USA:n talous reagoi nopeasti ja joustavasti elvytykseen, mikä tarkoittaa sitä, että sen vaikutukset näkyvät Euroopassa yleensä 6-12 kuukautta aiemmin kuin Euroopassa. Tämä lienee syy, että USA:n ja Euroopan elvytyskehitys ymmärretään eri tavalla Atlantin molemmilla puolilla.

Hidas elpyminen syventää työttömyyttä USA:ssa entisestään. Jotta USA:n veturi alkaisi vetää, pitäisi maahan syntyä yli 120.000 työpaikkaa joka kuukausi. 2000- luvun alkupuolella luotiin maahan parhaimmillaan 210.000 uutta työpaikka. Tämäkään tahti ei riitä, sillä kestäisi yli 10 vuotta ennen kuin USA:ssa saavutettaisiin kriisiä edeltänyt työllisyystaso. Ongelmallisinta on 16-25 vuotiaiden työttömien määrä, joka nousi viime kuussa 18.7 miljoonaan. Tämä tarkoitta, että vain 49 prosenttia nuorista oli töissä- eli vähemmän kuin koskaan vuoden 1948, jolloin työttömyystilastointi aloitettiin.

Kriisi synnyttää paradokseja. Kriisin jälkeen myös eurooppalaiset pankit ovat kiristäneet lainoitusperusteita. Lainansaanti on entistä vaikeampaa eritoten pk- yrityksille, jotka työllistävät jenkeissä eniten. Julkisen velan kasvu merkitsee korkeampia veroja, vähemmän investointeja ja siten heikompaa kasvua. Syitä on useita: suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle, uusia teknologiavetoisia tuottavuuslisäyksiä ei ole näköpiirissä. Republikaanit eivät halua lisää veroja, demokraatit haluavat rahaa julkisiin palveluihin. Ristiriita antagonistinen eli sovittamaton.

Viime vuosien suhdannelama, jota länsimainen finanssikriisi on kärjistänyt, täydentyy rakennesiirtymällä, jossa kasvun moottorit siirtyvät kehittyneistä talouksista kehittyviin Kiinaan ja Intiaan. Euroopassa mennään samaa tahtia. Julkinen sektori kasvaa ja riskit suurenevat. Tosin pitkällä
tähtäimellä tai kuten taloustermi "pitkällä aikavälillä", me olemme kaikki kuolleita.

Jussi Melanen

 


Kolumnistin muut kolumnit