Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

nainen kuulemma käyttää pehmeitä arvoja.tehdessään päätöksiä johtaessaan minisreriötä.kun vr paloitellaan missä näkyy tämä pehmeys. 18.09.2017 07:54
hajuherkkyys naisilla kääntyy eduksi. on jälleen yksi syy laistaa työtehtäviä. on ne käsitykset nurinkuriset valtakunnassa.miehillä haisevakin työ on kelvattava. 11.09.2017 08:50
feministit marssi naisten oikeuksien puolesta.mutta kyky hoitaa osuutensa työssä unohtui.samoin vastuu ja velvollisuudet.sama toistuu jatkuvasti. 04.09.2017 08:25
suomi nainen esitteli kreikkalaista miestä uutisissa.kun täällä sosturva parempi. paljonko näitä tapauksia oikein on.viime vuosikymmeninä.me miehet tietenkin maksamme sitä sosturvaa.turha puhua yhteisöllisyydestä. 28.08.2017 08:59
sisäiset uhat selvitettävä sanoo kanerva. poliitikko ei ymmärrä näköjään uhkia. on meillä siinä poliitikko.no ainakin naisten tekemät vääryydet.jotka on selvittämättä.kyvyttömät pois paikoiltaan. 21.08.2017 08:42

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Ilen hajatelmat

Ile

Julkkistyrkyt

Kuluneina viikkoina julkkikset ovat taas saaneet melskata televisiossa, miten huonosti julkisuus on kohdellut heitä. Ikään kuin
tv-julkisuus ei olisi julkisuutta ja vaikka heistä jokainen on tiennyt, mihin leikkiin ryhtyy - suorastaan pyrkinyt asemaansa kynsin
hampain.

Oman nimikko-ohjelmansa saanut Matti Nykänen ripittää lehdistöä, vaikka on aina ollut mitä julkisuushakuisin ihminen. Vuosikausia
Nykänen on yhdistetty 7 päivää -lehteen, mutta lanseerauksen julkisuuteen hoiteli alunperin Seura-lehti. Työskentelin lehdessä
toisena toimituspäällikkönä, kun Matista tehtiin ensimmäiset kovan luokan kansijutut. Juttujen kirjoittajana toimi vanhan liiton
viimeinen mohikaani, toimittaja Isto Lysmä.

Lysmällä oli tarve olla joka vuosi lehden ahkerin kirjoittaja, ja siinä hän ylivoimaisesti onnistuikin. Kun muut painelivat hyvällä
omallatunnolla hotelli Pasilan baariin kaljalle, Lysmä laahusti tyypilliseen tapaansa etukenossa, surumielinen vihikoiran katse
silmillään edestakaisin huoneeni ohi yrittäen keksiä itsepintaisesti myyntijutun aihetta. Usein se oli Matti Nykänen.

Eräänäkin kesänä lehden sisältö kaipaisi jonkun räväkämmän artikkelin. Lysmä ehdotti, että lähtisi Keski-Eurooppaan seuraamaan
mäkihyppyturneeta muovimäistä. Sanoin, ettei kiinnosta. Sitten miehellä välähti. "Mitäs, jos saan Matin puhumaan alkoholiongelmastaan"; hän kysyi. Lupasin Lysmälle vapaat kädet, mutta en matkustuslupaa.

Juttu tuli sovitusti ja sorvasin kanteen tekstin Matin rankasta tunnustuksesta: "Alkoholi oli tuhota minut!" Matti halusi vielä lukea
tekstin kertaalleen läpi ja varsinkin kansitekstit. Ajattelin, että puihin meni hyvä tilitys, kun Matti vaati muutosta kansitekstiin. Hän
halusi muuttaa kansiotsikosta vain yhden sanan. Lehteen päättyi siten muoto: "Viina oli tuhota minut!" Matin lähdettyä toimituksesta
katselimme päätoimittaja Heiki Parkkosen kanssa toisiamme monttu auki. Kun yleensä konekiväärin vauhdilla papattava Heka sai puhekykynsä
takaisin, hän käski lähettää jutun painoon välittömästi, ennen kuin Matti tulisi katumapäälle.

Nykästä korpeaakin ennen muuta se, että lehdistö on hyötynyt taloudellisesti hänen siivellään. Ohjelmassa hän toteaa, että lehdet
ovat myyneet miljoonia hänen ansiostaan, mutta sentin hyrrää hän ei ole itse saanut. Silti Matti on rahastanut joka jutusta, tavalla tai
toisella. On ollut ulkomaanmatkaa ja pitkiä kosteita illanviettoja, myös riihikuiva on vaihtanut suoraan omistajaa. Ehkä Matin kannattaisi laatia jatkossa lehtien kanssa provikkasopimus, joka perustuu myytyihin irtonumeroihin.

Varsinainen valittajien kööri löytyy silti Linnan tähdet -tv-sarjasta. Katariina Souri (ent. Kärkkäinen) itki krokotiilinkyyneleitä, miten
julkisuus on kohdellut häntä kaltoin. Hänhän ei ole ollut muuta kuin Playboy-lehden alastonmalli, uraansa aloitteleva tv-käsikirjoittaja,
kirjailija ja taidemaalari. Mainosta hän on silti kerjännyt saavutuksillaan ja tv-aika on kelvannut hänelle aina. Samaa
itkupilliosastoa edusti samaisen sarjan viime vuoden jaksoissa näyttelijä Anu Sinisalo.

Nokkela totuudentorvi, saksalaissyntyinen kirjailija Roman Schatz pani kuitenkin Katan ruotuun. Mies hämmästeli, että mitäs siinä urputat,
samaa leipäähän tässä olemme kaikki paikalla olevat joutuneet syömään. Schatz on muutenkin piristävä poikkeus suomalaisesta julkkiskaartista.
Hän saattaa todeta kesken vakavan, toista maailmansotaa käsittelevän keskustelun, että hänenkin isoisänsä on kuollut keskitysleirillä. Tämä
putosi kännissä vartiotornista kesken päivystysvuoron.

Totta on kuitenkin, että viihdelehdistön sensaatiohakuinen lööppijournalismi vääristää todellisuuskuvaa. Jos Intian tulvissa
menehtyy tuhat ihmistä, uutinen noteerataan ilman revittelyä ulkomaan osastolla. Jos sen sijaan huippukokki katkaisee paljain käsin
hummerilta niskan, yhtä ammattitaitoisesti kuin italialainen ammattitappaja vihamieheltään, siitä nousee hirveä kohu ja juttu
pääsee iltapäivälehden etusivulle, koska se on myyntikamaa.

Ilkka Isosaari


Kolumnistin muut kolumnit