Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Palaako Karl Marx jälleen?

Meidän ikioma " Kallemme" on heitetty historian romukoppaan jo niin monta kertaa, että luulisi jo, että hänet on kerta kaikkiaan kuopattu. Piste! Mutta mitä kummaa? Monet yliopistoihmiset ovat taas alkaneet etsiä "Pääomaansa" nykyisessä talouskriisissä uudelleen. Lehman Brothersin konkurssi ja finanssikriisi riisui maailman poliitikot, pankkiirit ja taloustieteilijät alastomiksi ja jätti heidät seisomaan housut kintuissa hokemaan liberaalia mantraansa kuin debiili aivokääpiö hiekkalaatikossa.

Taloustieteilijöiden keskuudessa on taas kaivettu esiin veli Karl. Puheenvuoroja on käytetty runsaasti ja hänen ajankohtaisuutensa nousee taas kuin haju lantakasasta. Marxin termejä itsetuho- termiä myöten pohditaan nyt ihan vakavasti. Olen aina ihaillut poikkeavia ajattelijoita. Yksi harvoista talouskriisin ennakoijista, Dr Doomiksi, kutsuttu Nouriel Roubini on suosikkini. Hän kaivoi naftaliinista veli "Kallen" ja latasi kritiikkinsä
taas aitoa meininkiä. Seuraava on suora siteeraus hänen ajatuksistaan. Hänen mielestään kriisin jälkeiset elvytystoimet ja leikkaukset , joita on perusteltu välttämättöminä saavat keppiä isän kädestä.

"Kapitalismi voi ajautua itsetuhon tilaan, koska tulonsiirtoja työvoimalta pääomallle ei voida jatkaa
ilman ajautumista ylituotantoon ja riittämättömään kokonaiskysyntään."

Juuri näin on käynyt. Uskomme markkinoihin, mutta ne eivät toimi" Roubini totesi Wall Street Journalin haastattelussa viime elokuussa siis puoli vuotta sitten. Voiko kukaan ajatteleva ihminen tehdä muuta?

Me olemme yksinkertaisesti tilanteessa, jossa koko pankkijärjestelmämme ja omistajien pelastamiseksi joudutaan uhraamaan hyvinvointia, sosiaaliturvaa, palkkoja, terveydenhuoltoa, koulutusta, vanhusten huoltoa sekä muita hyvinvointiyhteiskuntamme peruspilareita. Mutta mikä on tulos? Näistä toimista huolimatta Suomen ja muiden EU-maiden bruttokansantuotteen kasvu hidastuu. kulutus on vähäistä, työpaikkoja ei luoda tarpeeksi, yritykset eivät investoi ja asuntojen arvo putoaa.

Roubini tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että säästöohjelmat ovatkin johtamassa USA:ta ja Eurooppaa uuteen taantumaan. Tässä tilanteessa hän peräänkuuluttaa ratkaisuiksi investointipolitiikkaa ja aktiivista elvytyspolitiikkaa, jotta kokonaiskysyntä kasvaisi ja koko läntistä
taloutta uhkaava kasvu elpyisi. Olisiko meidän poliitikoillamme jotain oppimista tästä? Lähtisikö itsetuhon järkyttämä läntinen talous näillä keinoilla kasvuun?

Marxin tuotannon tarkastelu kannattaa. Marxin mukaan kapitalismissa vallitsee ainainen pakko kehittää tuotantoa suurempien voittojen saamiseksi. Yritysmaailma on hyötynyt pääomien vapauttamisesta, köyhien maiden resurssien hyödyntämisestä ja halvoista raaka-aineista. Kapitalismin kone jyrisee näkemättä ihmistä. Jopa niin sveitsiläisen UBS- pankin taloudellinen neuvonantaja Georg Magnus viittasi Marxiin tämän ristiriidan ymmärtäjänä: "Marx osoitti ylituotannon ja alikulutuksen paradoksin. Mitä enemmän ihmisiä joutuu köyhyyteen, sitä vähemmän he voivat kuluttaa yritysten tuottamia hyödykkeitä ja palveluksia." Marx kutsuu tätä hienosti voiton suhdeluvun laskutendenssiksi, joka pitää jatkuvasti ratkaista kriisien välityksellä.

Olen valitettavasti Marxin kanssa samaa mieltä, että vain elävä työvoima luo lisäarvoa ei mikään muu. Suurempiin voittoihin pyritään erityisesti työntekijöiden palkoista säästämällä, minkä tähden koneisiin ja teknologiaan sijoitetaan yhä enemmän.
Minä kysyn? Olemmeko todella nyt sellaisessa tilanteessa, jossa voitot vaativat yhä suurempia investointeja, kun samanaikaisesti suuremmalle tarjonnalle ei löydy kysyntää? Kaikki muuttuu. Kriisi myllertää: lakot, brändit, teollisuudenalat, rahajärjestelmät, markkinat ja ihmisten väliset suhteet purkautuvat ja häviävät. Uudet innovaatiot muuttavat maailmaamme.

Mutta muuttuko ihminen ja mihin suuntaan, kysyy suuri ihminen Veikko Lavi laulussaan.

Jussi Melanen

 


Kolumnistin muut kolumnit