Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

teatteri uutiset.omat mutterit ei yhteiset mutterit.maksetaanko teilläkin osa palkkaa rahana.mitä kaikkea lauseet pitää sisällään. 07.12.2017 08:29
Syy ja seuraus sekoavat singulariteetissa, Melanen! T. Moskovan Mantere. 04.12.2017 16:49
Kiitos tästä taiteeseen liittyvästä Melastelusta! Täyttä asiaa! T. Moskovan Mantere. 25.11.2017 18:21
miinakentässä paukkuu kuten porvoossa. naisvaltuutettu vain maalaa lasten naamaa.siinä sanomaa lastenoikeuksien päivälle.oma etu näkyy selvästi 20.11.2017 08:28
lasten oikeuksien päivänä.yksikään puolue ei ymmärrä puuttua.kyvyttömien äitien lastensa laiminlyöntiin.vaikka kovasti ovat huolissaan tasa-arvosta. 13.11.2017 08:20

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Arkea ja juhlaa

Sunnuntai 5.2. oli monessa mielessä merkille pantava päivä. Oli vaalipäivä, Yhteisvastuukeräyksen aloituspäivä, Runebergin päivä ja kirkkovuodessa kynttilänpäivä. Monenlaiset asiat, maalliset ja hengelliset, kietoutuivat yhteen ja huomasimme, että ne ovat lopulta yhtä. Ilman Jumalan uutta luovaa voimaa ei olisi maailmaa eikä siis maallisia asioitakaan. Elämä tässä maailmassa ilman hengellistä sisältöä tuntuisi puolestaan tyhjältä. Oli hienoa olla kirkossa viettämässä messua, iloitsemassa elämästä ja pohtimassa, kuinka oma elämämme voisi heijastaa Jumalan kunniaa.

Elämme kirkkovuoden juhlajaksoa. Kirkkovuosi alkaa adventista ja siitä eteenpäin helluntaihin saakka mennään juhlahumussa. Jeesuksen syntymän odotuksesta ja joulusta jälkitiloineen tullaan kohti ristintietä, ylösnousemuksen juhlaa ja seurakunnan syntymää. Helluntaista alkaa arkijakso, jota värittävät muutamat pistepyhät: juhannus, mikkelinpäivä ja pyhäinpäivä.

Juhlajaksolla vuorottelevat tulevaan juhlaan valmistautumisen vaihe, itse juhlan vietto sekä jälkivaihe, jossa on aikaa pohtia kaikkea tapahtunutta ja ojentautua siitä nousseiden ajatusten mukaan - ja tämähän pätee muuten mihin tahansa juhlaan, oli sillä kirkollista luonnetta tai ei. Tuosta helmikuun 5. päivän messusta alkoi esipaaston aika, joka nimensä mukaan valmistaa meitä siihen, että pitkä paastonaika alkaa. Paastonaika on pääsiäisjuhlaan valmistautumista, syystäkin: ei ole viisasta marssia kylmiltään tyhjälle haudalle ja tajuta siellä, että Jumalan Poika ristiinnaulittiin meidän syntiemme vuoksi ja että hän nousi kuolleista antaakseen meille ikuisen elämän. Siinä on nimittäin yhdelle kerralle aika paljon sulateltavaa. On helpompaa saada rauhassa valmistautua tällaisiin uutisiin ja sen jälkeen rauhassa soljua eteenpäin.

Oli jakso mikä hyvänsä, kirkossa juhlitaan joka sunnuntai. Tähän juhlaan, jumalanpalvelukseen, kukin meistä valmistautuu tavallaan. Kirkonpenkissä saa hetken aikaa hiljentyä itsekseen, ehkä selata virret läpi, käydä sytyttämässä kynttilän. Jumalanpalvelus itsessään on hyvin monipuolinen juhla, jossa käymme jatkuvaa vuoropuhelua Jumalan kanssa ja kannamme rukouksessa niin elämän murrosvaiheissa eläviä lähimmäisiämme kuin koko tätä Luojan luomakuntaa. Ehtoollisella Jeesus itse asettuu palvelemaan meitä. Tämän armon ja rakkauden juhlan jälkipuinti tapahtuu tietysti kirkkokahveilla, jossa on tovi aikaa rupatella seurakuntasiskojen ja -veljien kanssa.
Oli kesä tai talvi, arki tai pyhä, seurakunta on sinua varten. Juhlissa nähdään!

Anu Toivonen
Nuoriso- ja rippikoulutyön pastori
Launeen srk

 


Kolumnistin muut kolumnit