Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


Launeen lähteellä kurkistus 35 metrin syvyyteen

Lahden Asemantaustan kylässä on ollut vuodesta 1921 alkaen vesijohtoverkosto, Vesi otettiin Launeen "kaivohuoneelta". Yksityiset henkilöt ryhtyivät rakentamaan sitä asuinalueelleen. Kaivoja oli kaivettu taloryhmien yhteiskäyttöön. Tunnetuin niistä lienee nykypolvillekin Neljänkaivonkadun risteyksen kaivot, mistä vielä muutama vuosi sitten pumpattiin vettä. Nuori kaupunkiin perusti vesilaitoksen ja ensimmäiset vesijohdot vedettiin 1910 . Vesilaitos pumppasi paksulla putkella Launeen lähteestä vettä kaupungin keskustaan vasta 1930 luvulla, vaikka alue oli jo senaatin toimesta lunastettu Iso Saksalan tilan omistajalta veden hankintaa varten.

Launeen lähde eli vedenottamo on toiminut sata vuotta, mutta Lahden Vesilaitos nykyinen Lahti Aqua Oy joutui sen sulkemaan kymmenen vuotta sitten, kun vedessä todettiin olevan liian paljon kasvintorjunta-aineita. Niistä ihmiselle vaarallisin on altralsiini. Aquan teettämissä tutkimuksissa Ramboll Oy:n laboratoriossa Hollolassa ei ole voitu täysin varmuudella todeta, mistä tämä aine ja muutamat kymmenet vähäjäämäisimmät kemikaalit ovat pohjaveteen joutuneet. Varmimpina saastuttajina vuosikymmenten varrella on pidetty 150 vuotta vanhaa ratapiha - aluetta ja Lahden kaupungin puutarhaa.

Pohjavesi syntyy Jalkarannantien eteläpuoleisen Salpausselän harjun uumenissa, mistä murros jatkuu eteläiseen Lahteen. Se virtaa kohti Sokeritoppaa Radiomäen länsipuolelta Mytäjäisten liikenneympyrän ja ratapihan alitse. Aikaisempina vuosina Launeen vedenottamon maastossa on tehty kymmenen metrin syvyyteen koepumppauksia näytteenottoja varten. Viime joulukuussa Aqua teetti pohjaveteen maapeitteen läpi kairauksen ja sinne upotettiin 35 metrin syvyyteen putki veden ottoa varten. Siihen liitetyn monimetrisen siivilän kautta selvitetään vedessä oleilevat, ihmiselle mahdollisesti vaaralliset kemikaalit. Pumppausta jatketaan kevääseen saakka. Silloin vesilaitoksella tehdään mahdollinen päätös veden edelleen puhdistamisesta.

Heikkonen
Lahti Aqua Oy:n suunnittelupäällikkö Markku Heikkonen osoittaa työpöydällään karttalehdellä Launeelle suunnitellun M-12 valtatien tunnelipaikkaa kartalta vesipatjan kohdalla Sokeritopan alueella.

Lahti Aquan suunnittelupäällikkö Markku Heikkonen kertoo, että Launeen vedenottamolta on pumpattu jatkuvasti vettä pois jo tulvavaarankin takia. Vesilaitoksella on toivottu, että pohjavesialue samalla puhdistuisi. Nyt näyttäisi siltä, että noin viiden vuoden kuluttua voitaisiin ottaa pumppaamosta vesi lahtelaisten käyttöön. Nykyisin lahtelaiset saavat juomavetensä Jalkarannan pumpaamolta ja renkomäkeläiset omalta alueeltaan, mistä pohjavettä riittää hyvin Hartwall Oy:n tarpeisiin. Yhteensä sieltä otetaan vettä 2500 kuutiota vuorokaudessa. Urheilukeskuksen läheisyydessä olevasta pumppaamosta tulee vettä keskikaupungilla asuville 4500 kuutiota vuorokaudessa.

-Lahtelaiset käyttävät vettä yhteensä 24 000 kuutiota vuorokaudessa, jatkaa Markku Heikkonen. Lahtelaisten tarvitsemasta vedestä saadaan 1/3 osa Hollolan-Lahden vesikuntayhtymän hallinnassa olevista Ruopan ja Sairakkalan eli Kiikun lähteistä Hollolasta. Uusin varavedenottamo on Hämeenkosken puolella Huljalassa. Veden kulutus on viime vuosina alentunut. Lahti on vauras pohjavesistään ellei joku suuri katastrofi aiheutta niille ongelmia. Paljosta muusta ihminen voi luopua, mutta juomaveden saanti on jokaiselle elintärkeä elämän ehto. Lahdessa ja naapurikunnissa on tätä juoksevaa kultaa eli pohjavettä asukkaitten käyttöön riittävästi.

Marja-Liisa Niuranen

 

 

 


Ajankohtaista -arkisto