Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23
sale töpeksi sipilän kanssa,oli yhteinen juoni. 17.06.2017 19:57
100 vuotiaan suomen juhlissa unohtuu tarkoituksella.puna-armeijan ja palmen porukan osuus.miten nämä auttoi suomi poloista pysymään jaloillaan. 12.06.2017 08:16
Mitäköhän läheisen kaupan myynnissä olevat elektroniikka- ja muut tuotteet tykkäävät paalutuksen tärinäatä??? 10.06.2017 14:31
Suomi 24:ään ei pääse.Ilmoittaa bad gateway.Missähän vika? 06.06.2017 12:00

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Kaupunki, jonka Vesuvius hautasi

Suuri tuho

Maa oli järähdellyt useana päivänä. Pompejin kaupungin asukkaat eivät siitä kuitenkaan huolestuneet. Campanian alueella maa järisi usein. Elokuun 23. tai 24 päivänä vuonna 79 jKr jo vaarattomaksi uskottu tulivuori purkautui räjähdysmäisesti. Se syöksi kidastaan tulta, laavaa, tuhkaa. Laavan ja tuhkan alle hautautuivat Pompejin, Herculaneumin ja Stabiaen kaupungit. Läheskään kaikki asukkaat eivät päässeet pakenemaan tuhon alta. Tuhansia ihmisiä hautautui tuhka- ja hohkakivimassojen alle.

Vesuviuksen purkauksesta on kirjoittanut silminnäkijä, tuhon sattuessa 17-vuotias Plinius nuorempi. Purkaus alkoi siten, että valtava savupilvi kohosi kraatterin suusta. Se levisi suunnattomaksi mustaksi kaasu- ja tuhkapilveksi. Kaikki muuttui pimeäksi kuin yö. Vasta kolmen vuorokauden kuluttua päivänvalo alkoi kajastaa. Kaupunki taloineen oli poissa. Napolinlahden rantaviiva oli siirtynyt kauemmaksi.

Aika kuluu

Ihmiset palasivat vähitellen asuinsijoilleen. Vanhoja kaupunkeja oli mahdotonta kaivaa esiin. Pompejin tilalla oli kukkula, jonka päälle vähitellen kasvoi uutta asutusta. Tuhkakerros oli hyvä pohja hedelmälliselle maakerrokselle, jossa hedelmäpuut ja viiniköynnös menestyivät hyvin. Kukoistavasta Pompejin kaupungista oli jäljellä vain muisto.

1600-luvulla Pompejin paikalle nousseella kukkulalla tehtiin satunnaisia löytöjä muinaisesta kaupungista. 1700-luvun puolivälissä aloitettiin järjestelmälliset kaivaukset, jotka jatkuvat edelleen. Myös suomalaisia on ollut kaivauksissa mukana. Heistä kannattaa mainita erityisesti professori Paavo Castrenin tutkimusryhmä.

Napoli
Vesuvius vartioi edelleen vanhaa Pompeijia, Napolin kaupunkia ja kaupungin lahtea

Pompeji syyskuussa 2011

Aina siitä alkaen kun koulun historian kirjasta luin kuvauksen Pompejin tuhosta ja yritin mahdollisimman tarkasti tutkia niitä kahta pientä, nuhruista kuvaa jotka aiheeseen liittyivät, olen toivonut pääseväni katsomaan, mitä kaupungista on onnistuttu kuorimaan esiin. Tänä syksynä toive vihdoin toteutui.

Ensimmäinen tunne, kun nousee kivisiä, leveitä portaita kohti esiin kaivettuja rakennuksia, on hämmästys. Kaupunkihan on ollut valtava! Miten suunnaton työ on ollut kaivaa esiin kaikki nuo rakennukset!
Pompeji oli ennen muuta kauppakaupunki, mutta oli se paljon muutakin. Kaupungissa oli mm. kaksi teatteria, useita kylpylöitä, temppeleitä. Arkisempaa ja ehkä jonkun mielestä arveluttavampaakin puolta edustivat vaikkapa kapakat ja bordellit. Kaikkea tuota ovat arkeologit kaivaneet esiin.
Pompeji on ollut vaikuttava kaupunki katuineen ja korotettuine jalkakäytävineen. Suojateitäkin oli. Ne olivat varsinaisesta kadun pinnasta kohollaan olevia neliön muotoisia kivilaattoja, joita pitkin pääsi kuivin jaloin kadun yli.

Yksittäisistä rakennuksista kylpylä oli hieno kaarevine seinineen ja isoine vesialtaineen. Katon rajassa oli rivi miehiä esittäviä korkokuvia - miehiltä ne ainakin näyttivät. Mutta oli kylpyläkin nimenomaan miehille tarkoitettu.
Erään talon sisäänkäynnissä oli koiraa esittävä mosaiikki ja siinä teksti: Cave Canem, eli Varo koiraa. Kovasti tuntui tutulta tekstiltä tämänkin päivän talojen porteilta.

Seinissä on paljon maalauksia, joitten värien kauneus ihastutti. Kun me kauhistelemme graffitteja talojen seinissä, niin osasivat myös pompejilaiset seinäkirjoitusten taidon. Ne olivat tiedotteita tai vaikkapa arvosteluja: "Sinä olet valehtelija; sinä myyt vettä ja itse juot sekoittamatonta viiniä" kirjoitti vieras kapakan pilariin.

Kaupungin sydän oli forum. Se oli kaiken julkisen elämän keskipiste. Siellä liikuttiin, siellä tehtiin tärkeitä sopimuksia ja tavattiin tuttavia. Tänäkin päivänä niin forumilla kuin kaduillakin parveili lukematon määrä ihmisiä. He olivat tulleet eri puolilta maapalloa tutustumaan Pompejiin, tulivuoren hautaamaan ja ihmisten esiin kaivamaan kaupunkiin.

Puolen päivän mittainen matka menneisyyteen oli aivan liian lyhyt. Pois lähtiessä jäi tunne, että aivan liian paljon jäi näkemättä, aivan liian monia hienoja yksityiskohteita tarkastamatta. Puolen päivän mittainen matka menneisyyteen opetti ainakin minulle, miten paljon meidän aikamme ammentaa siitä, mitä ihmiset ovat tehneet jo satoja vuosia sitten. Asemakaava ei ole tämän ajan keksintöä. Pienyrittäjien merkitys yhteisön menestymiselle on tunnettu jo Pompejissa ja sitäkin kauemmin. Rakkauden tunnustuksia on tehty silloinkin, tosin seinään kirjoitettuina. Ihminen on ollut hyvin paljon samanlainen v 79 jKr kuin nytkin.

Vesuvius tänään

Kun edellisen kerran kävin Napolissa, muistan katselleeni rantakahvilassa istuessa Vesuviukselle. Sen kraatterista nousi kapea savujuova kohti taivasta. Tällä kertaa kraatterista ei savua noussut. Paikallinen oppaamme kertoi, että tulivuoren tutkijat ovat kiinnittäneet samaan asiaan huomiota.

Tänä syksynä Vesuvius näytti kiltiltä kuin kissa sinisessä usvassa. Sen juurelle ja rinteille on rakennettu runsaasti taloja. "Kaavalla ja kaavatta" hymähti opas. Ihminen luottaa hyvään onneen. Niinhän ne luottivat Pompejissakin.

 

Eila Jokinen

 

 


Ajankohtaista -arkisto