Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Meidän kirkko

Parivuotias tyttö oli Launeen kirkon avoimen päiväkerhon vakituinen kävijä. Perjantaiaamun kirkkohetkessä hän oppi laulamaan aamenet ja osallistumaan kaikkeen muuhunkin. Hän seurasi silmä tarkkana, kun pappi kertoi päivän raamatunkertomuksen milloin nukeilla, milloin piirtämällä. Jeesus tuli hänelle tutuksi. Hän oppi, että Jeesus auttaa, parantaa ja pelastaa. Pienen jumalanpalveluksen jälkeen maistui mehu ja voileipä. Sitten olikin jo aika askarrella, leikkiä ja laulaa.

Kun tämä tyttö näkee auton ikkunasta tai lastenrattaiden istuimelta Launeen kirkon, hän huudahtaa: tuolla on meidän kirkko. Lapsi osuu oikeaan! Oman seurakunnan kirkko on meidän kaikkien kirkko.

Seurakunta ja sen kirkkorakennukset eivät ole vain joitain harvoja varten. Kirkko ei ole aktiivisten jäsenten, työntekijöiden tai luottamushenkilöiden kirkko. Se on Jumalan perheen kokoontumispaikka, ja perheeseen kuuluu jokainen seurakunnan jäsen. Tässäkään perheessä ei ole täydellistä eivätkä sen jäsenet aina toteuta ihanteita. Mutta silti se on Jumalan perhe, jossa kaikilla on sama Taivaallinen Isä.

Jollekin on tärkeää käydä kirkossa, hän saa jumalanpalveluksesta ja muista tilaisuuksista voimaa ja siunausta elämäänsä. Hän saa rohkaisua uskolleen, kun kirkossa julistetaan armoa. Hän tarvitsee ehtoollista, yhteyden ja anteeksiannon ateriaa. Joku toinen ei usein käy kirkossa, mutta voi olla, että tuo rakennus on silti hänelle tärkeä. Hän tietää, että siellä rukoillaan meidän ja koko maailman puolesta. Tuntuu hyvältä, että siellä muistetaan kastettuja lapsia, avioon aikovia pareja ja tästä elämästä lähteneitä kuolleita. Kirkossa autetaan hädässä olevia.

Toivon, että mahdollisimman moni voisi Launeella tuntea pienen tytön tavoin: Tuolla on meidän kirkko. Siihen kokemukseen voi päästä monella eri tavalla. Löydä oma tapasi.

 

Riitta Särkiö


Kolumnistin muut kolumnit