Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

miten toteuttaa tasa-arvoa.kun nainen on kyvytön tehtävissään.poliisissakin tämä tuli ilmi.jo 30 prosentin kiintiö henkilökunnassa .tekee tiukkaa suoriutua työssä.napsivat rusinat pullasta.tasa-arvon nimissä. 23.10.2017 08:32
taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


Uolevi Karhima - vuoden eläkeläinen

Tuskin osasi nuori Uolevi Karhima siirtyessään Anjalasta, kotkalaisesta rautakaupasta Lahden Osuuskaupan palvelukseen arvata, että 50 vuotta myöhemmin hän pokkaa Konserttitalon Felix Krohn -salissa Lahden eläkeläisjärjestöjen ja -laitosten neuvottelukunnan hänelle myöntämän Vuoden eläkeläinen tunnustuspalkinnon. Niin nyt vaan kävi, ja oikealle miehelle tunnustus annettiin.

Uolevi Karhima teki pitkän ja nousujohteisen uran Lahden Osuuskaupan ja lopulta myös piirin palveluksessa. Hänestä tuli mm. työsuojeluvaltuutettu ja Eka-yhtymän pääluottamusmies. Kun eläkepäivät sitten aikaan koittivat, oli aktiiviselle miehelle itsestään selvää hakeutua eläkeläisjärjestön - tässä
tapauksessa Lahden Eläkkeensaajien-jäseneksi.

Rivijäsentä miehestä ei järjestöön tullut. Hän liittyi kuoroon, oli ja on mukana Omat pojat lauluryhmässä, on hoitanut kuoron nuotistoa. Omat pojat on erittäin aktiivinen lauluryhmä, joka käy usein esiintymässä esim. vanhusten palvelutaloissa. Ryhmän tavoitteena on ollut esiintyminen niissä ainakin kerran kuussa ja viedä sillä lailla iloa vanhusten elämään.

Karhima
Vuoden eläkeläinen Uolevi Karhima kädessään uusi palkinto

Erityisen suuren työn Karhima on tehnyt, kun hän viidentoista vuoden ajan veti eläkeläisryhmien matkoja milloin koti-, milloin ulkomailla. Pisimmät matkat lienevät vieneen joukon Keski-Aasiaan Samarkandiin. On käyty myös Moskovassa , Hollannissa ihailemassa upeaa tulppaanipuistoa. On kierretty Baltian maita. Mutta ihan yhtä lailla on tehty matkoja kotimaassa, ruskaretket ovat kuuluneet jokavuotiseen perinteeseen. Viime vuonna Karhima vei viimeisen bussillisen ruskaretkeläisiä Lappiin. "Kuulepas tätä" hän sanoo ja pistää levyn soittimeen. Mailis Könönen sanoitti tämän ihan varta vasten sen viimeisen matkan kunniaksi."

Kun kysyn, mikä miehen mielestä on tärkeintä eläkeläisten toiminnassa, hän mainitsee ensimmäisenä yksinäisyyden torjumisen. Järjestöjen toimintaan on tärkeää tulla mukaan. Henkistä ravintoa on olla mukana erilaisissa kerhoissa yms. Muitten kanssa toimiminen vaikuttaa myös terveyteen. Uolevi Karhima kertoo, että on toki harrastanut järjestötyön ohella muutakin. Finlandia-hiihto tuli aikoinaan hiihdettyä useaan kertaan. Nyt on löytynyt keilailu. "Eläkeläisporukassa", hän lisää. Karaokeakin on tullut harrastettua.

Mutta ei eläkeläisjärjestöön kuuluminen ole vain musiikkia, matkoja vetämistä ja kerhoissa toimimista. Jokaisella järjestöllä on tärkeä rooli myös eläkeläisten edunvalvojana. Karhima pohtii, millä lailla voitaisiin juuri työelämästä lähteviä parhaiten kutsua eläkeläisten toimintaan mukaan. Jos hän saisi esittää Lahden kaupungille yhden toivomuksen, se olisi vaikkapa eläkeläisten bussilipun saaminen vihdoin ja viimein.

Vuoden eläkeläisille on aikaisempina vuosina jaettu palkintona Kaija Ikävalkon keramiikkalaattaa Muistojen ikkuna. Tänä vuonna palkinto vaihtui nuoren Jenny Mobergin veistämäksi kädeksi, joka suojelee kultaista siementä ja siitä nousevia hentoja sirkkalehtiä.

On pakko kysyä, miltä tuntui saada tuo palkinto, oliko se yllätys. Uolevi Karhima myöntää, että kyllä hän meni sanattomaksi kuultuaan oman nimensä konserttitalon lavalta. Hämmästys oli suuri, mutta totta kai tunnustukseen sisältyy iloakin. "Näin pitkään piti elää, että tuli palkituksi" hymyilee mies.

Eila Jokinen

 


Ajankohtaista -arkisto