Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Nguyen Närpiöstä, päivää!

13.10.2017

Juhani Melanen

Lahen Tilakeskus vai Pilakeskus?

13.10.2017

Papin Palsta

Hyvää elämää etsimässä

13.10.2017

Ville Skinnari

Koko perheen päiväkoti

13.10.2017


Kullan kallis suomalainen ruoka

Hyväuskoiset suomalaiset luulivat, että liittyessään EU:n elintarvikemenomme halpenisivat, koska elintarvikkeiden raaka-ainehinnat laskisivat. Näin hetkeksi tapahtuikin, mutta notkahdus oli vain kosmeettinen ja lyhyt. Elintarvikkeiden jakeluketjussa on tapahtunut jotain kummallista. Raaka-aineiden hinnan alennuksen korvaaminen osittain tukijärjestelmällä ei ole hyödyttänyt viljelijöitä, vaan maatalouden kannattavuus on jatkuvasti alentunut tilakoon kasvusta huolimatta.

Nykyiset tuet ohjautuvat yhä edelleen lähinnä maataloutta harjoittamattomille maanomistajille peltomaan hinnan nousun myötä sekä elintarviketeollisuudelle halpojen raaka-aineiden muodossa.
Kun lisäksi vaarallisia raaka-aineita kierrätetään turkiseläinten rehuksi, on vaarassa syntyä kontrolloimattomia hullun lehmän tauteja ja muita tauteja. Samalla itsenäisen talonpojan asema on muuttunut byrokratian rengeiksi, jotka totalitaarisen valvonnan alaisena joutuvat nöyristelemään EU virkamiesten edessä ja todistelemaan heille pilkun tarkkuudella tukiehtojen noudattamista.

Monikaan valistunut kuluttaja ei tiedä, että raaka-aineiden osuus elintarvikkeiden hinnanmuodostuksesta on vain noin 14 prosenttia.
Alkutuotannon osuus suomalaisen kuluttajien ruokamenoista on noin 30 prosenttia, mikä koostuu raaka-aineista ja maataloustuesta. Maataloustuotannon arvo henkeä kohti laskettuna on 377 euroa ja maataloustuen 450 euroa.

Suomalaisen kuluttajan kannalta voidaan tehdä aiheellinen kysymys: onko tässä mitään järkeä? Nykyistä tulonjakaumaa hinnanmuodostuksessa muuttamatta, voidaan laskea raaka-aineiden hintojen voivan nousta keskimäärin 2,2 -kertaiseksi, jos nykyisestä tukijärjestelmästä luovuttaisiin.
Viljelijän kannalta kyseinen hinnannousu kattaisi tuotantokustannukset ja mahdollistaisi maatalouden pääsyn reaalitalouden pelikentille.
Alkuperäismerkintöjä vaaditaan vasta nyt ja keskustelu ruuan tuottamiseen käytettävien tuotantopanosten hinnan noususta on virittänyt maailmalla kiivasta väittelyä. Puheet maailmanmarkkinahinnoista ovat teoreetikkojen höpinöitä, sillä ylijäämäeriä dumpataan aina polkumyynnillä eteenpäin jossain päin maailmaa.

EU:n pinta-alasidonnaiset tuet ovat johtivat matalien tuottajahintojen aikana näennäisviljelyn voimistumiseen. Nyt kohoavilla hinnoilla viljelijän kannattaa huolellisesti paneutua, mitä viljelee ja ennen kaikkea miten viljelee.
Onneksi ammattitaito ja erikoistuminen ovat taas Suomessa nousemassa kunniaan. Tärkeää olisi luoda oikeaa viljelyosaamista. Tätä osaamista voisimme viedä ulkomaillekin. Vain sopusointi turvaa tulevaisuuden. Silti suuret globaalit virheet, kuten polttoaineiden tuottaminen viljasta, tulevat
nostamaan ruuan hintoja myös Suomessa. Me tarvitsemme oman maataloutemme, sillä kriiseissä apua on muualta vaikea saada ja typerää hakea.

Jussi Melanen

 


Kolumnistin muut kolumnit