Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Ilen hajatelmat

Ile

Ilkka Isosaari on 52-vuotias, Liipolassa asuva pitkän linjan lehtimies ja entinen vesipalloilija Lahden Uimaseurassa.Nykyään hän katselee maailmaa kuntouintitreenien jälkeen eteläisen Lahden maastossa

Näinä valoisina öinä yöunen merkitys korostuu entisestään. Nukkuminen on lempiharrastuksiani ja harjoitan sitä aina, kun siihen on mahdollisuus. Syy liittyy pitkälti työhöni. Toimittajalle nukkuminen merkitsee samaa kuin tallettaisi rahaa pankkiin.

Jos tilaisuus sallii, vetäisen bussissa tai apukuskin paikalla, junassa tai lentokoneessa välittömästi tirsat. Hyvien unenlahjojeni ansiosta olen nukkunut myös oopperassa ja Enontekiön lumihotellissa, jäävuoteessa makuupussissa, yli 30 asteen pakkasessa.

Unen määrään ja laatuun kiinnitetään aivan liian vähän huomiota. Me tarvitsemme sitä kaikki, ikään, sukupuoleen ja ammattiin katsomatta. Sopiva määrä unta on yleensä se kahdeksan tuntia. Johtavan unitutkija, dosentti Markku Partisen mukaan yksi valvottu yö vastaa auton ratin ääressä kohtuullista humalatilaa. "Ihminen voi ajaa ikään kuin valveilla. Meistä autoilijoista jokainen muistaa ajaneensa joskus väärin jossain tutussa tienristeyksessä, jos on pitänytkin poiketa vanhasta rutiinista ja ajaa poikkeuksellisesti toiseen suuntaan. Kuljettaja niin sanotusti nukkuu silmät auki", hän havainnollistaa.

Omista unenlahjoistani saan kiittää Lahden Yhteiskoulun luovan ilmaisun opettajaa, sittemin Jyväskylän kaupunginteatterin johtajaa Vesa Raiskiota, jonka rentoutumisharjoitukset sallivat aina ihanat päiväunet kesken koulutuntien.

Päivittäisillä työmatkoilla Lahdesta Helsinkiin ja takaisin nukahdin penkkiryhmän oikeanpuoleiseen nurkkaan nollaamaan päivän tulevat ja menneet stressiaiheet. Perjantai- ja tiistai-iltaisin, kun työt lehtipainon kanssa saattoivat venyä pidempään, ei ollut harvinaista, että olin jatkanut uniani Kouvolaan saakka. Onneksi konduktöörit tunsivat harmittoman jäniksen, eivätkä ottaneet minulta lisämaksua.

Nykyään, jos töissä tai yksityiselämässä on pahasti paineita, eikä illalla kotona tule uni silmään, nousen hetkeksi istumaan vuoteen reunalle ja kuvittelen olevani rättiväsyneenä ahtaassa Z-junassa työmatkalla miettimässä, josko vielä ehtisi vähäksi aikaa torkahtaa. Uni tulee heti.

Unen laatuhan ratkaisee. Siksi en ole koskaan suosinut uni- tai nukahtamislääkkeitä. Eräs tuttu lääkäri onkin todennut, ettei niissä ole mainittavampaa eroa. Molempiin jää koukkuun yhtä lailla. Vaikutus on sama kuin alkoholilla - ainoastaan selvät nukutut tunnit ratkaisevat, tokkurassa ei pääse kiinni rentouttavaan uneen. Olen samaa mieltä kyseisen lääkärin kanssa, että kahden tunnin rivakka kävelylenkki illalla tai perhepitsa vastaa tehokkuudeltaan 20-grammaista Tenoxia.

Monille huonounisille kumppanin kuorsaaminen saattaa olla vakavakin ongelma. Uniapnea on on pahimmillaan karmivaa kuultavaa. Et uskalla itse nukahtaa, kun luulet puolisosi lähtevän kohta manan majoille. Sitten, kun ääni hiljenee, luulet partnerin varmuudella kuolleen.

Olen itsekin kärsinyt molemmista vaivoista, uniapneasta ja äänekkäästä kuorsauksesta joskus 40 kiloa painavampana. Aikanaan villeinä poikamiesvuosina ylipitkäksi venyneen karaoke-illan jälkeen hihaan ei välttämättä tarttunut kumppania, joten jouduin silloin tällöin viettämään öitä yksin kotosalla. Vitsailin kavereille heränneeni omaan kuorsaukseeni, joka kuullosti niin kamalalta, että oli pakko mennä olohuoneen sohvalle nukkumaan.

Mutta kuorsaavat ne naisetkin ja lemmikkieläimistä ainakin kissat! Olen kuitenkin luokitellut molemmat ilmiöt kehräyksen piikkiin. Joten eiköhän oteta tämä tuleva kesä ihan levon kannalta. Päivätirsat kannattaa vetäistä aina, ei kuitenkaan välttämättä töissä, eikä yli 20 minuutin mittaisia. Jo kahden tunnin ettosten jälkeen sirpakka olo vaihtuu veltoksi haahuiluksi, ja loppupäivä menee plörinäksi.

Tavataan siis pirteänä aamukaffella ostarilla tai asemalla!

 


Kolumnistin muut kolumnit