Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23
sale töpeksi sipilän kanssa,oli yhteinen juoni. 17.06.2017 19:57
100 vuotiaan suomen juhlissa unohtuu tarkoituksella.puna-armeijan ja palmen porukan osuus.miten nämä auttoi suomi poloista pysymään jaloillaan. 12.06.2017 08:16
Mitäköhän läheisen kaupan myynnissä olevat elektroniikka- ja muut tuotteet tykkäävät paalutuksen tärinäatä??? 10.06.2017 14:31
Suomi 24:ään ei pääse.Ilmoittaa bad gateway.Missähän vika? 06.06.2017 12:00

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Apua, asun Launeella!

Idyllinen Launeen kaupunginosa on Lahden kaupungin erityissuojelussa. Tämä tarkoittaa, ettei launeelainen saa rakentaa etupihalleen roskapönttökatosta tai korkeaa lankkuaitaa. Onneksi takapihalle saa kuitenkin rakentaa kerrostalon, jos muistaa mainita taikasanat "kaupunkirakenteen tiivistäminen". Tämä ja paljon muuta yllättävää ilmeni Launeen omakotiyhdistyksen järjestämässä rakennus- ja remontointitilaisuudessa Salinkallion koululla huhtikuisena torstai-iltana.

-Kun arkkitehti Carolus Lindberg vuonna 1937 teki Launeen puutarhakaupunginosan kaavan, monet nauroivat kaavan suurellisuudelle. Ei uskottu edes, että kaupunginosaan löytyisi asukkaita Lahdesta, joka tuolloin oli 23 000 asukkaan pikkukaupunki, kertoi tutkija Riitta Niskanen.
Niskasen mukaan naureskelu loppui, kun sodan jälkeen vuonna 1945 piti yhtäkkiä saada nopeasti asuntoja siirtoväelle ja rintamamiehille. Laune toteutui, mutta kaavassa oli monia hienouksia, jotka eivät olleet mahdollisia rakennettaviksi tiukassa taloustilanteessa. Laune ei koskaan saanut Lindbergin piirtämää siirtolapuutarhaa ja kauppatoria.
-Ensimmäiset tyyppitalot rakennettiin Rahkakadulle, Suorankulmankadulle ja Pajusillankadulle. Launeen taloja olivat suunnittelemassa monet kuuluisat arkkitehdit. Jorma Järvi esimerkiksi oli suunnitellut Helsingin Postitalon ja Elsa Arokallio Eduskuntatalon, Niskanen luetteli.
Launeen vanhin säilynyt rakennus on kuitenkin Launeen lähteen päälle rakennettu Launeen pumppuasema, joka on rakennettu jo ennen Suomen itsenäistymistä eli vuonna 1909. Rakennuksen suunnitteli Carl Tavast. Muita alueen vanhoja julkisia rakennuksia on Launeen kirjasto (1948), joka aluksi sai nimekseen Launeen koulu ja lopulta palveli Lähteen kouluna. Arvokkaina Niskanen piti myös vuonna 1956 rakennettuja Launeen lastentaloa ja Salinkallion koulua. Myös Launeen kirkko on alueelle leimallinen.
-Kannattaa muistaa, että Launeen lastentalo on Lahden vanhin päiväkoti ja Launeen kirkko Lahden vanhin kirkko, Niskanen alleviivasi.
Jokainen rakennuslupa on yksilöllinen

Laune
Monet launeelaiset olivat kiinnostuneet rakentamisesta ja peruskorjauksesta.

-Me yritämme säilyttää Launetta, mutta toisaalta vaikutamme niin, ettei se säily, esitteli itsensä ja toimistonsa Lahden kaupungin kaavoitusosastolla työskentelevä kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen.
Karvinen-Jussilaisen mielestä on erityisen hienoa, että Launeella on tehty tonttikohtaisia muutoksia harvinaisen vähän. Hän muistutti, että Launeella tontin rakennusoikeus on pienempi kuin monilla uusilla alueilla, joka uusia rakennuksia suunnittelevien launeelaisten tulee ottaa huomioon.
-Moni pettyy rakennuslupaa hakiessaan, mutta pitää muistaa, että rakennuslupaa tai lupaa tontin jakamiseen ei välttämättä saa, vaikka naapuri olisikin saanut. Jokainen tontti on yksilöllinen ja vanhojen rakennusten sijoittelu on erilaista eri tonteilla. Me yritämme valvoa, että katukuva säilyy, selitti Karvinen-Jussilainen kaavoituksen ongelmatilanteita.
Harvinaisen selkeänä Karvinen-Jussilainen piti kuitenkin tilannetta, jossa launeelainen toivoo voivansa laajentaa tonttiaan puistoon. Lupaa laajennukselle ei tipu.
-Onneksi Launeella uudisrakentaminen on ollut Launeella melko vähäistä, mutta kyllä meille kannattaa tulla keskustelemaan suunnitelmistaan. Yritämme katsella mahdollisuuksia avoimin mielin, lupasi Lahden kaupungin rakennuslupapäällikkö Markku Sivonen.
Sivonen palautti kuulijoiden mieliin, että kaikkiin rakennushankkeisiin ja laajennuksiin tarvitaan rakennuslupa. Monille oli yllätys, että huoneen rakentaminen oman talon yläkertaan vaatii luvan. Lupa tarvitaan myös grillikatoksille ja roskapönttökatoksille sekä lauta-aidoille. Jopa itse kasvatetun puun kaatamiseen on haettava lupa, mutta se haetaan kaupungin vihertoimelta.
-Launeella on muistettava myös, että vaikka uusiutuvan energian käyttö olisi suositeltavaa, pohjavesialueelle ei myönnetä lupaa maalämpöputkien poraamiseen, Sivonen huomautti.

Entäs naapurin pressuautotalli?

Yleisöä kiinnostivat monet oman tontin kulmilla seisovat rakennelmat. Alustajilta kyseltiin naapurin pressuautotallista, joka rumentaa omaa pihaidylliä. Lisäksi kysyttiin talon pintamateriaalin vaihdosta ja grillikodan rakentamisesta.
Asiantuntijoiden mukaan pressuautotallit eivät ole suositeltavia, vaikka eivät varsinaisesti olekaan kiinteitä rakennuksia. Talon pintamateriaalin saa luvalla vaihtaa, jos se istuu ympäristöön, kuten puu tai rappaus. Levypinnoitteiden vaihtoa pidettiin jopa suotavana, koska ne eivät ole alkuperäisiä alueella.
-Grillikotaa ei saa rakentaa, mutta jonkinlaisen kevyen grillikatoksen voisi kenties tehdä, jos se saadaan sopimaan ympäristöön, lupaili Sivonen.
Keskustelua herättivät myös Itellan vaatimat ryhmitellyt postilaatikkoryteiköt. Monien mielestä kaikenkirjavat postilaatikot rumensivat katunäkymää kohtuuttomasti. Samaa mieltä olivat myös alustajat.
-Rumia ne ovat. Asiasta yritettiin neuvotella Itellan kanssa, mutta häviölle jäätiin, selitti Karvinen-Jussilainen.
Paikalla olleet halusivat myös tietää, millaisen väliaidan saa rakentaa talojen väliin. Lisäksi kyseltiin, millainen roskapönttökatos olisi suositeltava.
-Launeella pitäisi suosia pensasaitoja. Jos naapurilla on oikein pelottava koira, voi pensasaidan taakse rakentaa vaikkapa verkkoaidan. Roskapöntöt taas on tarkoitettu kestämään pakkasta, joten niille ei välttämättä tarvita mitään katosta. Pöntöt voi toki reunustaa pensailla, jos haluaa, neuvoi Karvinen-Jussilainen.

Keskustelussa tuli esiin myös monia kiinnostavia tietoja Launeen alkuperäisistä väreistä ja kasveista. Anne Karvinen-Jussilainen kertoi, että alueen talojen alkuperäiset värit olivat vaaleita ja neutraaleja. Sinistä, keltaista ja muita kirkkaita värejä ei käytetty. Talojen ikkunanpuitteet eivät suinkaan olleet valkoisia, kuten nykyisin, vaan tummia. Niskanen taas huomautti alueella suositun vanhoja lehtipuita: koivuja, vaahteroita ja pihlajia. Kaikkia launeelaisia neuvottiin lukemaan museon "harmaa kirja" eli Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista.
Launeelaisia askarruttanut kysymys kerrostaloista, jotka nousevat Äestäjänkadun vanhojen omakotitalojen takapihalle, sai kuitenkin selkeän ja kipakan vastauksen kaupunginarkkitehdiltä.
-Suomessa ja Lahdessa on monia hyviä esimerkkejä asuinalueista, joilla omakotitalot ja kerrostalot sopeutuvat hyvin samalle alueelle. Lahdessa tarvitaan kaupunkirakenteen tiivistämistä ja kerrostalot luovat hyvän meluvallin alueen reunalle, Anne Karvinen-Jussilainen päätti keskustelun aiheesta.

 

Teksti: Marjo Liukkonen
Kuva:  Pekka Kuuslahti

 

 


Ajankohtaista -arkisto