Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Ilen hajatelmat
Ile
Ilkka Isosaari on 52-vuotias, Liipolassa asuva pitkän linjan lehtimies ja entinen vesipalloilija Lahden Uimaseurassa.
Nykyään hän katselee maailmaa kuntouintitreenien jälkeen eteläisen Lahden maastossa. 

Pakko on sana, joka nostaa jossain vaiheessa jokaisella suomalaisella karvat pystyyn. Kuluu kuitenkin todennäköisesti vielä vuosia ennen kuin suomalaiset nousevat pakottamisen edessä yhtä rinnoin epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Marmatetaan vaan kotona tai kapakassa.

Pariisissa, Madridissa ja Roomassa kaatuisivat metrot tai vähintäänkin lyhtypylväät, jos Lahden eteläisen ohitustien kaltainen väylä kulkisi oman kaupunginosan läpi tai alueelle ei saataisi pitkään luvattua uimahallia.

Pakottamisen inhoamiselle luodaan pohja jo peruskoulussa. Nyt ilmiölle on virallinen nimikin: pakkoruotsi. Kun koululaisilta kysytään, miksi ruotsin kieli ei ole niin ihana oppiaine, syyksi ilmoitetaan, että se kuulostaa hirveältä tai että ruotsinope on karsea kääkkä.

Totta puhuen eivät ne kaikki Suomen itä- ja länsimurteetkaan miellytä välttämättä ulkomaalaisturistien korvaa. Eikä se Kumman kaa -tv-sarjan ruotsin opettaja mitenkään hassumman näköinen suttura ole. Tyttöjen terminologiaa käyttäen, jos pitäisi valita, "kumman kaa olisin mieluummin", valitsisin pikemminkin hänet kuin sen terveydenhoitajan.

Eihän meillä käydä yhtä suurta polemiikkia pakkoliikunnastakaan - sitä kun ei kerta kaikkiaan ole. Tai koulujen pakkoruokailusta. Koko oppivelvollisuusaika menee karkkia mässyttäessä. Ne, jotka päättävät jatkaa lukioon, syövät Hesessä.

Entäs pakkosuomi? Nykynuorisohan osaa jo välimerkitkin kuin vettä vaan, kunhan aikuinen pääsee koodistosta selville. Pilkku on se v-kirjaimella alkava alapäätä merkitsevä sana ja piste sana, joka tarkoittaa samaa sukupuolta rakastavaa henkilöä. Esimerkiksi näin: "Kävin faijan ja mutsin kanssa Kreetalla (v-ttu) shoppailemassa ja ottaas aurinkoa (h-mo). Oli nastaa (h-mo)." Lyhyttä ja ytimekästä.

Terveysopin sukupuolivalistustunnilla, kun opettaja utelee, haluaisiko joku kysyä jotain seksistä, takarivin Veeti vastaa: "Okei, mitä sä haluut tietää?"

Pakollista kotitaloutta ei tarvita, koska kaikilla on mikrot kotona, ja kuvaamataito hoidetaan graffiteilla, joiden kautta samalla tutustutaan maalien valumisherkkyyteen ja kestävyyteen. Historiastahan ei ole aikoihin tiedetty, keitä olivat Hitler tai Stalin, koska "hei, me ei oltu synnytty silloin, eksä tajuu?!"

Mitä jää siis jäljelle? Ehkä englanti ja musiikki. Mutta niitähän tulee muutenkin pakostakin jokaikisestä tuutista.

 


Kolumnistin muut kolumnit