Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Nguyen Närpiöstä, päivää!

13.10.2017

Juhani Melanen

Lahen Tilakeskus vai Pilakeskus?

13.10.2017

Papin Palsta

Hyvää elämää etsimässä

13.10.2017

Ville Skinnari

Koko perheen päiväkoti

13.10.2017


Ilen hajatelmat
Ile
Ilkka Isosaari on 52-vuotias, Liipolassa asuva pitkän linjan lehtimies ja entinen vesipalloilija Lahden Uimaseurassa.
Nykyään hän katselee maailmaa kuntouintitreenien jälkeen eteläisen Lahden maastossa. 

Pakko on sana, joka nostaa jossain vaiheessa jokaisella suomalaisella karvat pystyyn. Kuluu kuitenkin todennäköisesti vielä vuosia ennen kuin suomalaiset nousevat pakottamisen edessä yhtä rinnoin epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Marmatetaan vaan kotona tai kapakassa.

Pariisissa, Madridissa ja Roomassa kaatuisivat metrot tai vähintäänkin lyhtypylväät, jos Lahden eteläisen ohitustien kaltainen väylä kulkisi oman kaupunginosan läpi tai alueelle ei saataisi pitkään luvattua uimahallia.

Pakottamisen inhoamiselle luodaan pohja jo peruskoulussa. Nyt ilmiölle on virallinen nimikin: pakkoruotsi. Kun koululaisilta kysytään, miksi ruotsin kieli ei ole niin ihana oppiaine, syyksi ilmoitetaan, että se kuulostaa hirveältä tai että ruotsinope on karsea kääkkä.

Totta puhuen eivät ne kaikki Suomen itä- ja länsimurteetkaan miellytä välttämättä ulkomaalaisturistien korvaa. Eikä se Kumman kaa -tv-sarjan ruotsin opettaja mitenkään hassumman näköinen suttura ole. Tyttöjen terminologiaa käyttäen, jos pitäisi valita, "kumman kaa olisin mieluummin", valitsisin pikemminkin hänet kuin sen terveydenhoitajan.

Eihän meillä käydä yhtä suurta polemiikkia pakkoliikunnastakaan - sitä kun ei kerta kaikkiaan ole. Tai koulujen pakkoruokailusta. Koko oppivelvollisuusaika menee karkkia mässyttäessä. Ne, jotka päättävät jatkaa lukioon, syövät Hesessä.

Entäs pakkosuomi? Nykynuorisohan osaa jo välimerkitkin kuin vettä vaan, kunhan aikuinen pääsee koodistosta selville. Pilkku on se v-kirjaimella alkava alapäätä merkitsevä sana ja piste sana, joka tarkoittaa samaa sukupuolta rakastavaa henkilöä. Esimerkiksi näin: "Kävin faijan ja mutsin kanssa Kreetalla (v-ttu) shoppailemassa ja ottaas aurinkoa (h-mo). Oli nastaa (h-mo)." Lyhyttä ja ytimekästä.

Terveysopin sukupuolivalistustunnilla, kun opettaja utelee, haluaisiko joku kysyä jotain seksistä, takarivin Veeti vastaa: "Okei, mitä sä haluut tietää?"

Pakollista kotitaloutta ei tarvita, koska kaikilla on mikrot kotona, ja kuvaamataito hoidetaan graffiteilla, joiden kautta samalla tutustutaan maalien valumisherkkyyteen ja kestävyyteen. Historiastahan ei ole aikoihin tiedetty, keitä olivat Hitler tai Stalin, koska "hei, me ei oltu synnytty silloin, eksä tajuu?!"

Mitä jää siis jäljelle? Ehkä englanti ja musiikki. Mutta niitähän tulee muutenkin pakostakin jokaikisestä tuutista.

 


Kolumnistin muut kolumnit