Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


Anttilanmäki B.Jepulis
Hevosajurit hoitivat rautatien eteläpuolelta rahtiliikenteen aina Loviisaan saakka kunnes ne vaihtuivat autoihin kuljettajineen.

Anttilanmäki-Kittelän elämää runsas sata vuotta

Anttilanmäen ja Kittelän pientaloalueitten historia on kirjoitettu toukokuussa ilmestyneeseen Anttilanmäki elää, Eläköön Anttilanmäki -teoksen runsaalle 330 sivulle 700 valokuvan kera. Teos ilmestyy asukasyhdistyksen 60-vuotispäivän merkeissä. Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys ry:n puheenjohtaja Ulla Tuominen totesikin, että historiateos on tarkoitettu erityisesti alueella asuneitten perheitten lapsille. Se on jokamiehen historia, jota jaksaa lukea.

Kirjan tekstin on kirjoittanut toimittaja Merja Åkerlind. Siinä olevia vanhoja valokuvia on retusoinut arkkitehti Jari Helminen ja painokuntoon ne saattoi kirjan taittotyön tehnyt graafinen suunnittelija Tuija Leppänen. Kirja painatettiin Painotalo Plus Digital Oy:n painossa, entinen Esa Print, Lahdessa. Siis aito lahtelainen tuote. Alueen historiasta olivat tehneet jo haastatteluja sekä muistiinpanoja aikaisempina vuosina muun muassa Lahden taidemuseon amanuenssi Ulla Aartomaa ja arkkitehti Virpi Tervonen.

Hollolan pitäjän pienen Lahden kylän taloista osa paloi 19.kesäkuuta 1877, siis 140 vuotta sitten. Tätä ennen oli valmistunut rautatie Helsingistä Riihimäen ja Lahden kautta Pietariin. Rataa rakensivat sadat työmiehet, joista osa oli löytänyt mukana olleille perheilleen vaatimattomat asuinkortteerinsa ratatyömaan lähistöltä Anttilanmäeltä. Lahden kylän palon jälkeen radan eteläpuolella olevien pelto- ja metsämaitten omistajat rakensivat uudet talot perheilleen Anttilanmäelle, Kittelään ja Asemantaustaan. Paloa ennen talolliset olivat asuneet karjoineen Lahden kylässä, nykyisen kauppatorin tienoilla. Lahden palon aikana kylässä asui korkeintaan tuhatkunta ihmistä.

Muuttoliike toi Anttilanmäelle Iso-Saksalan, Saksalan ja mäen eteläpuolelle Kylä-Kittilän ja Asemantaustaan Ylä-Marolan talonpoikaistalot. Anttilanmäki ja ympäristö kuului Hollolan pitäjään, mutta pitäjän isännät eivät olleet itäisen alueen kehittämisestä kiinnostuneet muuta kuin ihmisistä veronmaksajina. Itäiset rajanaapurikylät Pyhättömänmäki ja Möysä kuuluivat Nastola pitäjään. Maanomistajat vuokrasivat tai myivät pieniä tontteja mökkien rakentajille eikä alueilla ollut asemakaavaakaan vielä Suomen itsenäistymisen aikana. Lahden kauppala (1878) sai kaupunkioikeudet 1905, mutta Anttilanmäki liitettiin kaupunkiin vasta 1933.

Karjaa muutamat talot pitivät vielä 1950-60 -luvulla. Tuija Leppäsen miehen suku asui Kurhilankadulla ja veljekset Leppänen muistelivat, että heidän lapsuudessaan Saksalan karjakko Aune paimensi lehmät heidän kotitalonsa itäisen päädyn ohi polkua pitkin laitumelle Heikinkadun alapuoliselle niitylle. Nykyisen Luhtasen tehdasrakennuksen paikalla Lanun vanhanemännän lehmät laidunsivat Linjakadun eteläpuoleisella niityllä.

Sähkölaitos oli alueella jo 1905 ja mökeissäkin oli sähkö. Juomavettä saatiin Vihdinkadun ja Annankadun tietämiltä Hopealähteestä sekä Orimattilaan menevän tien vierestä Launeen lähteestä. Koulu valmistui 1905 ja on edelleen käytössä. Kun alueelle laadittiin asemakaava ja yhteiskunta vaurastui, niin asukkaat uskalsivat rakentaa tilavampia taloja. Tosin jossain vaiheessa alueella oli rakennuskielto. Rakennusaineet saatiin ostettua lähimetsistä ja peruskiviä miehet louhivat mäen kalliosta, Lutukkakujalta. Kun alueelle kehittyi yhden tai kymmenien työntekijöitten yrityksiä ja kaupunki kasvoi jo 1920-30 luvulla, sekä Kittelään että Anttilanmäelle rakennettiin usean asunnon vuokrataloja. Lahden kaupunkiin liittämisen jälkeen alueen tonteille laadittiin uudet vuokrasopimukset tai kauppakirjoissa mainitut rajat tarkistettiin.

Anttilanmäki 2
Asukkaat ennättivät ehostaa myös pihamaita, muutamissa oli jopa tehdasvalmisteisia keinuja. Kuvassa Polkukadun Ala-Arvelan nuoret kotipihallaan.

Merja Åkerlind on kirjoittanut erään luvun nimeksi Oikea yrityshautomo. Alueella olivat yritteliäitä ihmisiä. Sieltä saivat alkunsa Luhta, Eiri, Tuominen, Kumpulainen ja monet muut kivijalka- pihaverstaat, haitari-, suksi ja puusepän- ja kutomoyritykset. Alue oli pienten eri alojen yritysyhdyskunta, ja yllättävää kyllä, siellä oli muutaman uskontokunnan pieniä pyhättöjä.

Kirjan luku Sota tuli kahdesti lähelle on lukijaa koskettava. Kun ensimmäiset historiamuistelmat kirjoitettiin 1970, niin alueella vaikutti vielä viime vuosituhannen ensimmäisillä vuosikymmenillä asuneita ihmisiä. Historiateokseen asukasyhdistyksen historiatyöryhmä keräsi viimeisen kolmen vuoden ajalta talo talolta ihmisiltä valokuvia, muistikuvia ja kirjeitä, jotka ovat luettavissa kurssiivilla painetuilta sivuilta. Sota - ajan kuvaukset ovat käsin kosketeltavia, sillä Anttilanmäkeen, Kittelään ja Asemantaustaan Puna-armeijan hävittäjät kylvivät rautatien takia runsain mitoin ammuksia, jotka osuivat asukkaisiin sekä taloihin.

-Piironginlaatikoista löytyi todella runsaasti kuvia, joista saatiin retusoinnin ja muun nykyajan tekniikan avulla kaikkiaan kirjan 700 kuvaa, joista osa on kaupunginmuseon arkistosta lainaksi saatuja, hymyilee nyt jo tyytyväisenä Tuija Leppänen painotuoretta teosta esitellessään.

Anttilanmäki elää, Eläköön Anttilanmäki-teos on saanut Päijät-Hämeen Kulttuurirahastolta ja Lahden kaupungin sivistystoimialalta tukea ja se on hyväksytty osaksi Suomi 100-juhlavuotta historiateokseksi.

Marja-Liisa Niuranen


Ajankohtaista -arkisto