Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

sisäiset uhat selvitettävä sanoo kanerva. poliitikko ei ymmärrä näköjään uhkia. on meillä siinä poliitikko.no ainakin naisten tekemät vääryydet.jotka on selvittämättä.kyvyttömät pois paikoiltaan. 21.08.2017 08:42
Kysyisin nyt. Saako tänne kirjoittaa, vaikka ei osaakaan. Aloitukset pienellä ym.söherrystä. Jos olis edes asiaa, niin vielähän sen saattaisi kestää. 20.08.2017 18:43
meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Anttilanmäki B.Jepulis
Hevosajurit hoitivat rautatien eteläpuolelta rahtiliikenteen aina Loviisaan saakka kunnes ne vaihtuivat autoihin kuljettajineen.

Anttilanmäki-Kittelän elämää runsas sata vuotta

Anttilanmäen ja Kittelän pientaloalueitten historia on kirjoitettu toukokuussa ilmestyneeseen Anttilanmäki elää, Eläköön Anttilanmäki -teoksen runsaalle 330 sivulle 700 valokuvan kera. Teos ilmestyy asukasyhdistyksen 60-vuotispäivän merkeissä. Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys ry:n puheenjohtaja Ulla Tuominen totesikin, että historiateos on tarkoitettu erityisesti alueella asuneitten perheitten lapsille. Se on jokamiehen historia, jota jaksaa lukea.

Kirjan tekstin on kirjoittanut toimittaja Merja Åkerlind. Siinä olevia vanhoja valokuvia on retusoinut arkkitehti Jari Helminen ja painokuntoon ne saattoi kirjan taittotyön tehnyt graafinen suunnittelija Tuija Leppänen. Kirja painatettiin Painotalo Plus Digital Oy:n painossa, entinen Esa Print, Lahdessa. Siis aito lahtelainen tuote. Alueen historiasta olivat tehneet jo haastatteluja sekä muistiinpanoja aikaisempina vuosina muun muassa Lahden taidemuseon amanuenssi Ulla Aartomaa ja arkkitehti Virpi Tervonen.

Hollolan pitäjän pienen Lahden kylän taloista osa paloi 19.kesäkuuta 1877, siis 140 vuotta sitten. Tätä ennen oli valmistunut rautatie Helsingistä Riihimäen ja Lahden kautta Pietariin. Rataa rakensivat sadat työmiehet, joista osa oli löytänyt mukana olleille perheilleen vaatimattomat asuinkortteerinsa ratatyömaan lähistöltä Anttilanmäeltä. Lahden kylän palon jälkeen radan eteläpuolella olevien pelto- ja metsämaitten omistajat rakensivat uudet talot perheilleen Anttilanmäelle, Kittelään ja Asemantaustaan. Paloa ennen talolliset olivat asuneet karjoineen Lahden kylässä, nykyisen kauppatorin tienoilla. Lahden palon aikana kylässä asui korkeintaan tuhatkunta ihmistä.

Muuttoliike toi Anttilanmäelle Iso-Saksalan, Saksalan ja mäen eteläpuolelle Kylä-Kittilän ja Asemantaustaan Ylä-Marolan talonpoikaistalot. Anttilanmäki ja ympäristö kuului Hollolan pitäjään, mutta pitäjän isännät eivät olleet itäisen alueen kehittämisestä kiinnostuneet muuta kuin ihmisistä veronmaksajina. Itäiset rajanaapurikylät Pyhättömänmäki ja Möysä kuuluivat Nastola pitäjään. Maanomistajat vuokrasivat tai myivät pieniä tontteja mökkien rakentajille eikä alueilla ollut asemakaavaakaan vielä Suomen itsenäistymisen aikana. Lahden kauppala (1878) sai kaupunkioikeudet 1905, mutta Anttilanmäki liitettiin kaupunkiin vasta 1933.

Karjaa muutamat talot pitivät vielä 1950-60 -luvulla. Tuija Leppäsen miehen suku asui Kurhilankadulla ja veljekset Leppänen muistelivat, että heidän lapsuudessaan Saksalan karjakko Aune paimensi lehmät heidän kotitalonsa itäisen päädyn ohi polkua pitkin laitumelle Heikinkadun alapuoliselle niitylle. Nykyisen Luhtasen tehdasrakennuksen paikalla Lanun vanhanemännän lehmät laidunsivat Linjakadun eteläpuoleisella niityllä.

Sähkölaitos oli alueella jo 1905 ja mökeissäkin oli sähkö. Juomavettä saatiin Vihdinkadun ja Annankadun tietämiltä Hopealähteestä sekä Orimattilaan menevän tien vierestä Launeen lähteestä. Koulu valmistui 1905 ja on edelleen käytössä. Kun alueelle laadittiin asemakaava ja yhteiskunta vaurastui, niin asukkaat uskalsivat rakentaa tilavampia taloja. Tosin jossain vaiheessa alueella oli rakennuskielto. Rakennusaineet saatiin ostettua lähimetsistä ja peruskiviä miehet louhivat mäen kalliosta, Lutukkakujalta. Kun alueelle kehittyi yhden tai kymmenien työntekijöitten yrityksiä ja kaupunki kasvoi jo 1920-30 luvulla, sekä Kittelään että Anttilanmäelle rakennettiin usean asunnon vuokrataloja. Lahden kaupunkiin liittämisen jälkeen alueen tonteille laadittiin uudet vuokrasopimukset tai kauppakirjoissa mainitut rajat tarkistettiin.

Anttilanmäki 2
Asukkaat ennättivät ehostaa myös pihamaita, muutamissa oli jopa tehdasvalmisteisia keinuja. Kuvassa Polkukadun Ala-Arvelan nuoret kotipihallaan.

Merja Åkerlind on kirjoittanut erään luvun nimeksi Oikea yrityshautomo. Alueella olivat yritteliäitä ihmisiä. Sieltä saivat alkunsa Luhta, Eiri, Tuominen, Kumpulainen ja monet muut kivijalka- pihaverstaat, haitari-, suksi ja puusepän- ja kutomoyritykset. Alue oli pienten eri alojen yritysyhdyskunta, ja yllättävää kyllä, siellä oli muutaman uskontokunnan pieniä pyhättöjä.

Kirjan luku Sota tuli kahdesti lähelle on lukijaa koskettava. Kun ensimmäiset historiamuistelmat kirjoitettiin 1970, niin alueella vaikutti vielä viime vuosituhannen ensimmäisillä vuosikymmenillä asuneita ihmisiä. Historiateokseen asukasyhdistyksen historiatyöryhmä keräsi viimeisen kolmen vuoden ajalta talo talolta ihmisiltä valokuvia, muistikuvia ja kirjeitä, jotka ovat luettavissa kurssiivilla painetuilta sivuilta. Sota - ajan kuvaukset ovat käsin kosketeltavia, sillä Anttilanmäkeen, Kittelään ja Asemantaustaan Puna-armeijan hävittäjät kylvivät rautatien takia runsain mitoin ammuksia, jotka osuivat asukkaisiin sekä taloihin.

-Piironginlaatikoista löytyi todella runsaasti kuvia, joista saatiin retusoinnin ja muun nykyajan tekniikan avulla kaikkiaan kirjan 700 kuvaa, joista osa on kaupunginmuseon arkistosta lainaksi saatuja, hymyilee nyt jo tyytyväisenä Tuija Leppänen painotuoretta teosta esitellessään.

Anttilanmäki elää, Eläköön Anttilanmäki-teos on saanut Päijät-Hämeen Kulttuurirahastolta ja Lahden kaupungin sivistystoimialalta tukea ja se on hyväksytty osaksi Suomi 100-juhlavuotta historiateokseksi.

Marja-Liisa Niuranen


Ajankohtaista -arkisto