Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Nguyen Närpiöstä, päivää!

13.10.2017

Juhani Melanen

Lahen Tilakeskus vai Pilakeskus?

13.10.2017

Papin Palsta

Hyvää elämää etsimässä

13.10.2017

Ville Skinnari

Koko perheen päiväkoti

13.10.2017


Ile  ILEN HAJATELMAT
 

Lekkeripeliä

Alkoholilain uudistus meni eduskunnassa juomatermejä käyttäen lekkeripeliksi. Viimeksi samanlaista naurettavaa sompailua saatiin kokea, kun keskeisimmäksi kysymykseksi Suomessa nousi, saako kaupoissa myydä keskiolutta aamuseitsemän ja -yhdeksän välillä. Keski-Euroopassa luultavasti ihmetellään, eikö meillä ole kipeämpiä ongelmia ratkaistavanamme.

Episodi osoitti myös jälleen kerran, että nykyhallitus sählää ensin saman verran kuin saa lopulta aikaiseksi. Jos hallitus olisi pitkäaikaistyötön, joka lähtisi tekemään hänelle määrättyä työkokeilua ja saisi aikaan samanlaista jälkeä, häntä ei varmaankaan pitkään katseltaisi työpaikalla.

Osa suomalaisista päättäjistä suhtautuu alkoholijuomien myynnin rajoitusten purkamiseen edelleen jotenkin inhorealistisella tavalla. Ikään kuin Suomi-poika tai -neito ei koskaan oppisi kohtuukäyttöä tai sivistynyttä juomakulttuuria. Kuvitellaan, että niin kauan kuin viinaa on saatavilla, missä muodossa ja missä tahansa, on pakko hakeutua paikan päälle ja vetää perseet, taju kankaalle.

Totta kai vapautukset nostavat hetkellisesti alkoholinkulutusta, mutta suomalaista luonnetta ovat kaikenlaiset rajoitukset innoittaneet juomaan aivan yhtä lailla. Aikanaan pelättiin keskioluen tuhoavan maamme tulevaisuuden toivot, nyt pelätään limuviinojen tekevän saman.

Jotkut vanhemmat lukijat muistavat varmastikin, kun ensimmäiset itsepalveluperiaatteella toimivat Alkot tulivat Suomeen. Se oli siihen mennessä ärtyisään ja jäykkään palveluun viinakaupoissa tottuneille härmäläisille jotain käsittämätöntä. Esimerkiksi niin sanotun uuden Heimolan talon toimipistettä Helsingin Kluuvissa tultiin katselemaan peräti turistimatkakohteena. Jotkut ääriuskonnolliset tahot pelkäsivät suorastaan myymälävarkauksien aaltojen vyöryä.

Debatti sallivammasta alkoholipolitiikasta on tavallaan kuin käänteinen keskustelu armomurhasta. Unohdetaan aina välillä, kenellä on lopullinen vastuu. Eutanasiassa päätös on aina ja viime kädessä yksilöllä itsellään, alkoholin ostamisessa näin ei ole. Alkon tai kaupan kassa kuitenkin ratkaisee, kenelle myydään ja kenelle ei. Jos asiakas ei täytä ostajalta vaadittavia ominaisuuksia, eli on liian päissään, liian nuori tai asioi ilman tarvittavaa rahasummaa, hänelle ei yksinkertaisesti myydä edes yhtä limuviinapulloa.

Toisaalta kauppiaat tai poliitikot eivät voi estää ketään juomasta itseään hengiltä tai aivojaan pihalle. Se kyllä on jokaisen henkilökohtainen, ja aika pitkänkin tähtäimen, päätös. Tällaisia yksilöitä löytyy ikävä kyllä juomakulttuuriin katsomatta.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit