Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


VS  SUORA YHTEYS EDUSKUNTAAN
 

Ystävät läheltä - viholliset kaukaa

Presidentti Mauno Koiviston perintöä kannattaa vaalia. Koivisto vei rohkeasti Suomen osaksi länttä ja Euroopan Unionia. Ulko- ja talouspolitiikka ovat Koiviston ajoista nykyisin vielä enemmän kytköksissä toisiinsa. Molempien osaamisen yhdistelmä on sellaista, mitä Suomi edelleen tarvitsee. Ystävät kannattaa olla läheltä ja viholliset kaukaa.

Koivisto ymmärsi realistina Suomen maantieteen merkityksen ja Venäjä-suhteen tärkeyden. Presidentin valitsijamiesvaaleissa pääsin isäni Joukon vaalityössä loppuvuonna 1981 tapaamaan Lahden Jukossa ensimmäisen kerran nuorena poikana tulevaa presidenttiä. Koiviston ajattelu sopii ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä talouden lisäksi myös maakunnan sisäisen yhteistyön rakentamiseen. Näemmekö todella kaikki mahdollisuudet tehdä yhteistyötä oman maakunnan sisällä? Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymä on tästä hyvä esimerkki ja koeponnistus yhteisen näkemyksen merkityksestä, sen olemassaolosta tai sen puutteesta.

Torstaina olimme perustuslakivaliokunnan kanssa tapaamassa tasavallan presidenttiä. Samalla minulla oli mahdollisuus allekirjoittaa presidentti Koiviston surukirja Presidentilinnassa.

VS
Allekirjoitin torstaina presidentti Koiviston surukirjan Presidentinlinnassa.


Pieni maa voi vaikuttaa


Pieni maa voi olla kokoaan suurempi vaikutttaja kansainvälisesti ja EU:ssa. Suomi on ollut pitkään kokoonsa nähden merkittävässä roolissa kansainvälisesti, kuten esimerkiksi presidentti Koiviston aikakaudella. Suomi on onnistunut valitsemaan aikaansa sopivat ja osaavat presidentit - näin on nytkin.

Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eurooppa-politiikassa Suomea johtaa päämiestasolla pääministeri. EU:ssa käydään tänä vuonna laajaa tulevaisuuskeskustelua. Uudelle ajattelulle on tilausta ja suuri tarve. Kansainvälisesti Suomella on kaksi vahvuutta ylitse muiden: korkea teknologia - ja ympäristöosaaminen ja historiastamme johtuva Venäjä-tuntemus.

Suomi ei ole onnistunut profiloitumaan strategisella tasolla Euroopan unionissa sitten Lipposen I hallituksen. Aktiivisen EU-politiikan sijaan olemme käpertyneet seuraamaan sivusta, mihin suuntaan EU meitä vie. Edelläkävijän rooli ja näkemyksellisyys on vaihtunut omien kantojen puolustamiseksi. EU-oikeutta impivaaralainen Suomi tulkitsee tiukemmin kuin muut. Meillä on kuitenkin paikka ottaa roolia kokoamme suurempana vaikuttajana, kun olemme EU:n puheenjohtajamaa vuonna 2019. Se ei onnistu ilman todellisia visioita ja näkemyksiä eli politiikan sisältöjä.


Pariisin kevät

Suomen jääkiekkomaajoukkueen edesottamuksista riittää aina mielipiteitä. Pariisin kevät on ollut maajoukkueelle vaikea. Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä miten torstaina USA-ottelussa tulee käymään. Kanada-ottelussa tuli esille kylmä tosiasia joukkueiden tasoerosta. Suomen pelaajamateriaali ei yksinkertaisesti riitä huippumaita vastaan. Pelitapa - oikea tai väärä - ei enää ratkaise, kun yksilötaidossa, kaksinkamppaluissa ja kiekollisessa varmuudessa nopeassa kansainvälisessä pelissä ollaan merkittävästi jäljessä. Kisojen jälkeen voidaan toki kysyä miksi niin moni NHL-pelaaja ei halunnut edustaa Suomea nykyisen päävalmentajan alaisuudessa.

Myönnän, että oma arvioni meni aivan pieleen, kun toimittaja kysyi ennen kisoja Juha-Matti Aaltosen roolista MM-kisoissa. Ennustin, että Juhis yllättää positiivisesti aika vaikean HIFK - kauden jälkeen ja sytyttää joukkueen lentoon. Olin väärässä, vai olinko? USA-ottelu voi vielä muuttaa kaiken, koska tämä kaveri voi syttyessään tulla sammuttajaosastolta aivan liekkeihin ja kääntää yksin matsin kuin matsin.

Ville Skinnari

 


Kolumnistin muut kolumnit