Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

teatteri uutiset.omat mutterit ei yhteiset mutterit.maksetaanko teilläkin osa palkkaa rahana.mitä kaikkea lauseet pitää sisällään. 07.12.2017 08:29
Syy ja seuraus sekoavat singulariteetissa, Melanen! T. Moskovan Mantere. 04.12.2017 16:49
Kiitos tästä taiteeseen liittyvästä Melastelusta! Täyttä asiaa! T. Moskovan Mantere. 25.11.2017 18:21
miinakentässä paukkuu kuten porvoossa. naisvaltuutettu vain maalaa lasten naamaa.siinä sanomaa lastenoikeuksien päivälle.oma etu näkyy selvästi 20.11.2017 08:28
lasten oikeuksien päivänä.yksikään puolue ei ymmärrä puuttua.kyvyttömien äitien lastensa laiminlyöntiin.vaikka kovasti ovat huolissaan tasa-arvosta. 13.11.2017 08:20

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Sportti

Kaukalon laidalta vihreälle veralle

Pelicans ja FC Lahti suorittivat huhtikuussa vahdinvaihdon lahtelaisten penkkiurheilijoiden kiinnostuksen kohteena. Pelicans lopetti kautensa hieman jopa alakuloisissa fiiliksissä ja toisaalla FC Lahti aloittelee kauttaan lievässä hämmennyksen tilassa, sillä joukkue on kokenut aika paljon muutoksia ja suoranaisia kysymysmerkkejä vilisee kokoonpanossa enemmän kuin tarpeeksi. Tosin parissa ensimmäisessä ottelussa joukkueen otteet ovat olleet enemmän positiivisen kuin negatiivisen puolella.
 

Pelicans

Pureudutaanpa ensin hieman Pelicansin kauteen 2016-17. Matikaisen ja Nurmisen projektin toinen kausi ja päämääränä oli parantaa viime kaudesta. No, Pelicansin runkosarjasijoitushan oli oikeastaan odotusten ylärajoilla, sillä suora playoff-paikka oli kauden parasta antia. Lisää posia voi antaa siitä, että monet nuoret pelaajat ottivat isoja steppejä urallaan, joista mainittakoon ainakin Kangasniemi, Siikonen, Björninen ja Koivisto.

Sitten miinuksiin. Runkosarjan kalkkiviivoilla Pelicansin peli meni ihme sekoiluksi. Ei toiminut ylivoima eikä alivoima. Itseasiassa ei koko kautena. Tuntui siltä, että silloin kun kentällä oli loukkaantumisten pakottamana sekalainen "puukäsien" sakki, pelattiin nöyremmin joukkueelle. Vaikka joukkueeseen hankittiin kesken kauden niinkin kovia nimiä kuin Kousa, Hodgman ja Rämö oli tulos sama kuin viime vuonnakin, putoaminen jo puolivälierissä ja millä tavalla. Tällä rosterilla oli lupa odottaa paikkaa mitalipeleissä.

Loppujen lopuksi Kalpaa vastaan oltiin koko lyhyt playoff-sarja jälkijunassa, kun kuopiolaiset luistelivat turkoosipaidoilta yksinkertaisesti jalat alta. Onneksi näyttävät luistelevan myös muilta, joten hyvälle joukkueelle hävittiin. Kaiken kaikkiaan Pelicansin kaudesta jäi allekirjoittaneelle hyvin kaksijakoiset tunnelmat. Runkosarja Hyvä+, playoffit Välttävä-. Kausi oli kuin iloinen ryyppyilta kavereiden kanssa. Paljon odotettiin, mutta loppujen lopuksi jäikin vain paskan maku suuhun.

Ensi vuodeksi Pelicans kokee paljon muutoksia, joten haasteita riittää ihan mukavasti projektin kolmannellekin vuodelle. mm. koko ykkösketju menee uusiksi, sillä Sopanen, Erkinjuntti ja J.Tyrväinen lähtevät kaikki muille maille, kuten myös Hodgman. Miehet mättivät hyvät pisteet runkosarjassa, mutta playoff-peleissä varsinkin Sopanen, Hodgman ja Erkinjuntti häipyivät kuvasta totaalisesti. Näinköhän mielessä välkkyi jo ensi kauden rahakas sopimus? Puolustuksesta lähtevät ainakin Puistola, Hovinen, Pietilä, Pöyhönen ja Blood. Näistä jään kaipaamaan ainoastaan Pöyhöstä.

Maalivahtitilanne on stabilisoitu jo hyvissä ajoin eli Juvonen-Voutilainen -kaksikolla lähdetään kauteen, ellei Amerikan kentät vie kesän aikana Juvosta. Ensi kauden uusina pelikaaneina on ehditty jo esittelemään Aleksi Mustonen (Ilves), Libor Sulak (Cze) ja Casimir Jürgens (SaPKo). Toisaalta se uusi ykkösketju on vielä löytymättä, tai ainakin julkaisematta. Niinpä onkin luontevaa siirtyä tässä kohtaa futiksen pariin.

FCL

FC Lahti muutoksen kourissa - Kausi nro 1 ilman Rafaelia

Helppoa kautta ei ole luvassa FC Lahdellekaan. Kokoonpano on muuttunut viime kaudesta ja tällä kaudella Lahdessa luotetaankin entistä enemmän viime hetkellä joukkueeseen saapuneisiin ulkomaalaisiin pelaajiin, joiden todellisesta tasosta ei tiedetä kovinkaan paljon. Lahden pölyt jaloistaan karistivat vakiokokoonpanon miehistä Jani Tanska, Duarte Tammilehto ja Boris Tatar sekä supervaihtomies Kalle Multanen. Lisäksi seuraikoni Rafael lähti Mikkeliin jäähdyttelemään ja Jussi Länsitalo ripusti nappulakengät naulaan siirtyen toimiston puolelle hommiin.
Aivan kauden kynnyksellä myytiin vielä joukkueen isoin syömähammas Jasse Tuominen Valko-Venäjälle. Siis ainoa kaveri, joka oikeasti sai viime kaudella palloa pussiin. No, Jasse olisi lähtenyt viimeistään kauden jälkeen ja silloin ilman siirtokorvausta, joten nyt päätettiin ottaa rahat pois kuljeksimasta.

Median arvioissa ennen kautta FC Lahti on yleisesti rankattu sijoille 7-9 mikä vastaa aika hyvin myös omia ennakko-odotuksiani. Mielelläni näkisin Lahden taistelemassa mitaleista, mutta tänä vuonna edelle taitaa ennättää liian monta joukkuetta, ainakin paperilla. Ainahan voi käydä niin hyvä munkki, että brassi Stenio mättää maaleja kuin Rafael parhaimpina päivinään Simonovskin säestäessä vieressä. Santeri Hostikka ottaa vielä yhden stepin eteenpäin urallaan ja dominoi omalla laidallaan, samalla kun Shala ja Hertsi palaavat omalle hyvälle tasolleen toisessa laidassa. Samaan hengenvetoon puolustuslinja Jovanovicin johdolla tilkitsee alapään ja nuori toppari Paavo Voutilainen nousee suomalaisen jalkapallokansan tietoisuuteen.

Näin siis unelmissa. Reaalimaailmassa Lahdella on kuitenkin vain kaksi liigatasolla tähtistatukseen yltävää pelaajaa sekä joukko potentiaalisia onnistujia, joiden osaaminen mitataan vasta tosipeleissä. No, kapteeni Mikko Hauhia voidaan kyllä laskea varmoihin onnistujiin kaudesta toiseen.
Lahden keskikentän kunkku on Hendrik Helmke, joka vakuutti jo muutamassa preseason-pelissä olevansa se sama kaveri, joka tehoili joitain vuosia sitten Jarossa ja Maarianhaminassa. Tässä mies jonka otteita kuhnuripaidassa kannattaa tulla seuraamaan ihan livenä. Parhaimmillaan huikea, huonoimmillaankin hyvä. Toinen puoli miehen pelistä on välillä liian kuumana käyvät tunteet, josta jo hieman esimakua saatiinkin punaisen kortin verran. Toinen tähtistatuksen omaava lahtelaispelaaja on tietenkin maalivahti Vasjutin, joka Lahden onneksi ei saanut paikkaa kovasta Zenit-nipusta ja päätyi takaisin Lahteen. Vasjutin johtaa puolustusta kovaäänisesti tontiltaan ja osallistuu peliin paljon myös jalalla. Varmaa on, että tänä vuonna ei maalivahtipeliin kaaduta.

Liigan voimasuhteissa ei ole tapahtunut mitään mullistavaa, sillä kärkeen povataan tuttua kolmikkoa HJK, MIFK ja SJK. Muista joukkuiesta Ilves, KuPs ja Inter saattavat hämmentää kärjen kuvioita. JJK ja PS Kemi on tuomittu yksimielisesti häntäpään vartijoiksi. Kotona FC Lahti esittäytyy ensimmäisen kerran vasta 29.4. jolloin sarjanousija JJK saapuu hiihtikselle. Kisapuistossa ei tällä kaudella näillä näkymin palloilla, mikä on sääli. Oi Lahti on!

Pete Salomaa

 


Kolumnistin muut kolumnit