Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Nguyen Närpiöstä, päivää!

13.10.2017

Juhani Melanen

Lahen Tilakeskus vai Pilakeskus?

13.10.2017

Papin Palsta

Hyvää elämää etsimässä

13.10.2017

Ville Skinnari

Koko perheen päiväkoti

13.10.2017


Ile  ILEN HAJATELMAT
 

Ei kannata lokeroida

Jokainen nuori saa kuulla eläessään vanhempiensa tai muiden vanhoillisten ihmisten taholta valituksia, miten ennen kaikki oli paremmin. Kekkosen aikaan muun muassa kesätkin olivat lämpimämpiä. Rock-musiikin saapuminen Suomeen merkitsi monen ahdasmielisen ikälopun mielestä lopullisen rappion alkua, silti siitä on tullut valtakulttuuria, eivätkä nykypäivänä monet pinttyneet rokkarit voi puolestaan sietää taas rap-, eli hip hop -musiikkia.

Totta kai vanhemman sukupolven on helppo löytää vikoja edellisistä sukupolvista - itsekin syyllistyn tähän syntiin vähän väliä. Siitä huolimatta, vaikka armeijan palvelukseen astuva esikoinen ei osaisi vielä solmia kengännauhojaan, hänen apunsa on aina tervetullutta, kun papan ja mamman tietokone menee jumiin. Tai faijan ja mutsin. Ihminen toteuttaa luonnonvalintaa, vaikka persujen kansanedustaja Laura Huhtasaari muuta väittäisi.

Musiikkilehti Soundi palautti viime kuun numerossaan mieliin Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston julkaiseman hauskan tiivistelmän 1960- ja 70-lukujen vaihteen nuorisotutkimuksesta, jonka mukaan nuoret voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: epäilyttäviin rasviksiin ja edistyksellisiin poppareihin. Asialla olivat olleet Opetusministeriö ja Yleisradio.

Tämän rankkaakin rankemman "rotuerottelun" mukaan rasvikset suhtautuvat asioihin paikkakuntakeskeisesti, popparit taas tuntevat omakseen niin sanotun kolmannen maailman ongelmat ja suhtautuvat myönteisesti muun muassa kehitysapuun. Rasvikset ovat saman tutkimuksen mukaan konservatiiveja ja kuuntelevat vapaa-ajallaan joko tangoa tai muuta perinteistä viihdemusiikkia. Popparit ovat sen sijaan kiinnostuneempia populaarimusiikin uusista virtauksista. Kun rasviksilla on tapana vetää päänsä täyteen väkevillä alkoholijuomilla, popparit tyytyvät siemailemaan mietoja viinejä ja ovat tutkimuksen terminologiaa lainaten "pilvikansaa".

Loppuleimana tutkimuksessa lyödään, että rasvisten oppineisuus on poppareita alhaisemmalla tasolla. Viimemanitut ovat edenneet kansa- ja ammattikoulua pidemmälle. Tutkimus, jos sitä voi sellaiseksi kutsua, on yhtä korni kuin Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtaja Leo Mellerin väittämät 1980-luvulla, että soittamalla heavy-musiikkia takaperin, kuulija saa aivoihinsa alitajuisia viestejä paholaiselta. Meller oli tosin unohtanut sen, että kun soittaa country-levyjä takaperin, koirasi palaa harharetkiltään kotiin, autosi peruuttaa itsekseen takaisin talliin, naapuri palauttaa vaimosi ja vapaudut välittömästi vankilasta.

Varsinkin Lahdessa oli olevinaan 1970-luvulla jonkinlainen vastakkainasettelu poppareiden ja rokuiksi kutsuttujen ryhmien välillä. Rokujen keskeisin tunnusmerkki olivat vyötäröltä tiukat, mutta leveälahkeiset housut. Popparit olivat yleensä lukiossa ja käyttivät slipoveria, joka oli jokaisen äidin ja mummon ykköslahja; säästyipähän neulomasta hihoja villapuseroon. Joku tutkija yritti vetää ryhmistä yhdenmukaisuuksia brittikultuuriin, mutta huonolla menestyksellä. Samaa listamusiikkia kuunneltiin, olipa se sitten rokkia, poppia, heviä tai progea. Viimeistään musiikkimaut menivät sekaisin, kun Yleisradion Purkkaa ja jytää -ohjelma kertoi Sweet-yhtyeen siirtyneen lopullisesti raskaaseen leiriin hittisinglellään Teenage Rampage vuoden 1974 alussa.

Toisin sanoen Lahden rokuista ei saatu tutkijoiden ehkä toivomaa suunnanjatkajaa edellämainituille rasviksille. Sana rasvis tuli jälleen tutuksi Grease-elokuvan myötä, 80-lukua lähestyttäessä. Leffan pääosanesittäjien, John Travoltan ja Olivia Newton-Johnin look ei olisi enää välttämättä istunut sellaisenaan Lahteen ja Kopin aulaan. Elokuvan tunnuskappaleesta suomenkielisen version, Rasvis mä oon, teki Pepe Willberg, jonka hiuslaite on sekin ollut kokonaan oma lukunsa ja aina omaa luokkaansa - kaukana rasvaletistä!

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit