Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


Ile  ILEN HAJATELMAT
 

Älä itke Juha!

Siinä on huomattava ero, johtaako kansakuntaa Barack Obaman kaltainen suuri humanisti vai päättääkö maan politiikasta Juha Sipilän kaltainen lestadiolainen insinööri, joka nojaa päätöksenteossaan raa'an bisnesajattelun lisäksi ahdasmieliseen uskovaisuuteen. Viimemainittu malli on päättäjälle erittäin julma yhdistelmä. Kun siihen lisätään sukulaisten suosiminen, eli nepotismi ja pyrkimys rajoittaa lehdistön toimintaa maassa, joka on saavuttanut kansainvälistä kuuluisuutta ehdottomasta sananvapaudestaan, nykyisen pääministerin viimeaikainen toiminta on verrattavista takapajulavaltioiden diktaturismiin.

Olen kuullut useammankin vannoutuneen luterilaisen suusta, että Sipilä ei ole oikea uskovainen. Hän ei aja vähäosaisten etuja, vaan toimii täsmälleen päinvastoin kuin Robin Hood; ryöstää vähäosaisilta ja jakaa varat niille, joilla menee ennestään hyvin. En usko, että missään muussa Pohjoismaassa Sipilä olisi enää toimimassa virassaan. Välimeren maissa samanlaista politiikkaa vastaan olisi osoitettu jo mieltä väkivalloin, metrojunia kaataen. "Suomi nousuun", uhoaa mies, joka parantaa lähinnä omaa ja lähipiirinsä taloutta.

On hyvä, että tällainen puliveivari saa julkisuudessa tavallista kansalaista rankemman kohtelun. Vaikka olen ollut sensaatiolehdistössä töissä ja kadun joitakin ratkaisujani, en halua, että journalistit antavat edelleenkään armoa niille, jotka yrittävät valjastaa julkisuutta omiin tarpeisiinsa. Näitä henkilöitä ovat juuri Sipilän, Timo Soinin ja Paavo Väyrysen kaltaiset henkilöt, joiden teflon-pintaan loka ei tartu millään. Toisin sanoen opportunismiin taipuvaiset poliitikot. He lupaavat ensin jotain, mutta kääntävät yön nukuttuaan mielipiteensä ja peruukkinsakin, jos sellaista kantavat.

Saman kriittisen tarkastelun alle kuuluvat mielestäni tyhjänpäiväiset julkkikset, jotka soittelevat ammatikseen lehtiin saadakseen lisää palstatilaa itselleen. Joel Hallikainen riivasi minua aikanaan Seuran toimituspäällikkönä Taikuri Telmuksena ja vaati saada laajaa artikkelia lehteen. Katsoin, ettei hän ollut silloin aivan kansikuvapojan veroinen tähti ja kehotin ottamaan yhteyttä myöhemmin uudelleen. Kun Kuurankukasta tuli lopulta maanlajuinen hitti, Hallikainen ylpistyi, eikä halunnut enää antaa haastatteluja "Seuran kaltaisille roskalehdille". Saman kaavan mukaan ovat käyttäytyneet muutkin tähdet ja tähdenlennot, kun pissa on noussut päähän.

Näin jälkeen päin, hektisestä ja turhanpäiväisestäkin lehtikirjoittelusta irrottautuneena, ymmärrän tavallaan Hallikaisen ja hänen kollegojensa käytöstä jonkin verran. Mutta politiikan parissa puuhastelevien, sananvapautta vastaan hyökkäävien "ritarien" reaktioita en voi hyväksyä lainkaan. He ovat asemaansa tieten tahtoen pyrkineet ja tietävät, millaisen julkisuuden tykistökeskityksen alle he joutuvat. Juha Sipilän roolissa ei voi itkeä tihrauttaa kuin Saara Aalto, jos häntä ei ymmärretä oman äänestäjäalueensa ulkopuolella.

Sosiaalisessa mediassa vanha kollegani, entinen rikostoimittaja kertoi ystäviensä ihmettelevän, kuinka hän jaksaa ottaa koko ajan kantaa Sipilän tapaukseen ja sitä ennen Guggenheimiin. Hän vastasi, että on taottava, kun rauta on kuuma ja jatkoi: "Guggis kaatui jo. Nyt vaan on kaadettava vielä Sipilä. Silloin demokratia ja kansanvalta ovat voittaneet 2-0."

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit