Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Jussi MELASTELUA
 

Heitetään suomalaiset totisen torvensoittajan maine huitsin nevadaan

Suomi on hymyttömien maa. Suomi vaikenee kaikilla kielillä. Kyllä mies räkänokastakin tulee, mutta ei tyhjän naurajasta. Vaikeneminen on kultaa. Kaikki nämä ovat tuttuja hokemia, mutta valitettavasti vääriä uskomuksia, joita täällä pettuleivän ja totisen luterilaisuuden maassa on yritetty takoa meidän visakalloisiin päihimme niin kirkon kuin kansakoulunkin kautta.

Viime aikainen laaja tutkimusaineisto osoittaa selvästi, että leikit ja vitsit ovat työelämässä eräs tärkeimmistä jaksamiseemme liittyvistä asioista. Kysymys kuuluukin, miksi emme enää "leiki" tai vitsaile, vaikka se edistäisi työhyvinvointiamme?

Mihin ovat hävinneet työpaikolta ne tyypit, jotka jo ovensuusta kajauttivat:" Hei ooteks te kuulleet viimeisen sen ja sen vitsin?" Mielikuvitus lähti heti laukkaamaan ja vitsiin vastattiin varsin usein toisella. Hymyileviä naamoja poistui kahvihuoneesta tarmokkaimpina sorvin ääreen tai opettamaan saksan vanhoja verbejä oppilaille. Leikin ja naurun merkitys työelämässä korostuu, kun miettii mihin hyvä johtaminen perustuu. Siinä on lopultakin kyse vain yhteisten arvojen ja luottamuksen luonnista. Sellainen kuitenkin edellyttää itsensä alttiiksi laittamista ja itse kunkin haavoittavuuden ymmärtämistä.

Muistan lukuisia mielettömiä hetkiä, kun vakavissakin tilanteissa on naurettu makeat naurut ja tunnelma on muuttunut kuin taikaiskusta. Parasta on tahaton tilannekomiikka. Pieni esimerkki suotakoon. Olimme yliopiston kahvihuoneessa, kun eräs äärimmäiseen psykologisointiin taipuvainen naisopiskelija kertoi taas meille lukemiaan juttuja "Freud-raamatustaan". Tärkeänä hän selitti meille nuorille miehille, kuinka kynää pureskelevat pojat eivät lapsuudessa ole saaneet leikkiä tarpeeksi pippelillä. No, tämäkös meitä nauratti niin maan perkeleesti. Samaan aikaan paikalle tupsahtaa kämppäkaverini Hannu kynä suussa ja kysyy naama totisena: " Mitäs täällä taas turhaa nauretaan?". Jokainen voi kuvitella mielessään, mitä siitä seurasi.

Leikkivä uteliaisuus on luovuuden lähde ja erityisesti start up-yhtiöissä sitä jopa korostetaan. Leikki ja pelaaminen opettavat joustaviksi tässä koko ajan muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassamme. Metson vuorineuvos Jorma Elorannan kerrotaan vaikeinakin aikoina vaatineen , että kokous piti aloittaa kolmella positiivisella asialla. Jos sellaista ei löytynyt, piti kertoa vitsi. Hän olikin aikaansa edellä myös monissa muissa asioissa.

Lopuksi tiedettä. Syvällä Kongon sydämessä elää bonobo -apinoiden yhdyskunta ja eläintutkijat kutsuvat niitä maailman onnellisimmiksi eläimiksi. Bonoboilla valta on naarailla ja ne ratkaisevat kaikki riitansa seksillä. Eläintarhoissa bonoboja ei näe, koska niiden parittelutiheys saattaisi hämmentää lapsosiamme. Parittelun välissä leikitään tuntikausia. Olisiko meillä suomalaisilla jotain oppimista niiltä?

Juhani Melanen

 


Kolumnistin muut kolumnit