Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


kirkko

Jalat maassa, sydän taivaassa

Tänä sunnuntaina Suomen kirkoissa mietitään elämää kahden valtakunnan kansalaisena. Me osallistumme tämän maan asioihin, rakennamme osaltamme yhteiskuntaa. Ja se rakennustyö koostuu muuten hyvinkin pienistä palasista. Se on sitä, että koko kylä kasvattaa lapsia, koko kylä pitää huolta vaikkapa eksyneestä muistisairaasta ja opastaa kotiin. Yhteiskuntaa rakennetaan tekemällä työtä ja tuottamalla työpaikkoja, noudattamalla yhteisiä sääntöjä, pitämällä yllä hyviä asioita. Pidämme jalat tukevasti maassa ja kädet avoinna.

Mutta kristittyinä emme ole vain Suomen kansalaisia. Me olemme myös Jumalan lapsia ja tähyämme kohti Taivaan valtakuntaa. Siellä on lopullinen päämäärä. Jumala on kuitenkin läsnä jo nyt, muuten kristityn elämä olisi pelkkää kaipausta ja toivomista. Jumala on kutsunut meidät olemaan Taivaan kansalaisia. Tämä kansalaisuus toteutuu uskomalla, toivomalla ja rakastamalla. Silloin meistä voi edes hetkittäin heijastua Taivaan valoa tähän välillä aika synkkään maailmaan.

Jeesuksen vastustajat koittivat saada hänet ansaan kysymällä: onko oikein maksaa keisarille veroa (Matt 22:15-22). Jeesus ei lähtenyt kapinalliseksi, vaan vastasi tapansa mukaan ovelasti ja viisaasti. Hän pyysi havaintovälineeksi denaarinkolikon. "Kenen kuva ja nimi siinä on?" Kolikkoon oli kuvattu Rooman keisari, ja se osoitti Jeesuksen mukaan myös veron kohteen ja tarkoituksen. Jeesus sanoi: Antakaa siis keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu."

Tässä on naseva ja täysin paikkansa pitävä ohje meillekin. Saakoon yhteiskunta, oma maa ja tämä koko maailma meiltä sen panoksen, joka sille kuuluu. Samalla koko ajan pitää kriittisesti arvioida päättäjien toimia, niin että oikeus toteutuisi. Jeesuksen vastauksen toinen viesti on: Saakoon Jumala, mikä hänelle kuuluu. Jumala odottaa meiltä sitä, että uskomme ja luotamme Jumalaan, että tunnustamme Jeesuksen koko elämämme Herraksi. Hän on kaiken hyvän lähde ja myös lopullinen päämäärä. Hänen lapsinaan meillä on sydän taivaassa jo nyt.

Riitta Särkiö

 


Kolumnistin muut kolumnit