Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Veistäjä Salmela
Lintuveistäjä Uuno Salmelan ensimmäinen työ on lähes 40 - vuotias kurki, joka seisoo olohuoneessa katajasta veistetyillä jaloillaan. Tämän jälkeen patomäkeläisen taitavissa käsissä on syntynyt noin sata muuta lintua, kirjahyllyn päällä kurkistelee koppelo ja tervaskannosta veistetty pöllö.

Taitavan veistäjän puulinnut

Uljas kurki seisoo lähes tekijänsä mittaisena harmaan eri sävyissä patomäkeläisen veistäjän olohuoneen lattialla. Sen valmistuminen vaati tekijältään puolentoistavuoden suunnittelun ja materiaalien kokeilun sekä työrupeaman.

Metso, haukka, pyy ja pienemmät linnut ovat syntyneet lyhyemmässä ajassa tekijänsä Uuno Salmelan käsissä. Hyväkuntoinen Uuno Salmela täytti elokuussa 90 vuotta ja esittelee hymy suupielessä taitavien oivallustensa tuloksia vieraalleen, seuranaan Laina-vaimo. Toisilleen he sanoivat tahdon 65 vuotta sitten.

Salmela on veistänyt pikkupojasta alkaen aina, kun puupalikka on käteen osunut. Lintuveistokset saivat syntysanat sairaalan toimintaterapeutilta, kun mies joutui jäämään sairauseläkkeelle työntäyteisenä aikana. Kuntoutussairaalan toimintaterapeutti innosti metsissä samoillutta miestä veistämään lintuja.

Metsissä kulkeminen ja puusta veistäminen oli jo nuoren Uunon Salmelan harrastus. Puun veistoon jäi aikaa sairaudesta toipumisen jälkeen, ja se tuotti ensimmäisenä työnä komean kurki-veistoksen. Se on kokoelman ainoa kurki. Työvälineitä ovat puukot, liimat, petsit, lakka ja maalivärit.

Auton pyyhinsulkien teräsosat ovat kuumennettuina hyviä välineitä puuhöyhenten elävöittämiseen. Tekijä nauraakin, että ne eivät suurta tilaa vie, mahtuvat keittiössä pieneen koriin työvälinehyllyllä. Lisäksi on toki tarvittu porakonetta sekä kantojen ja halkojen sahaamiseen moottorisaha ja kirvestä. Tarkkasilmäisenä metsänkävijänä Salmela on ennättänyt kerätä luonnosta töihinsä muutakin materiaalia.

Metson leukapieltä koristaa naavaparta, mitä ei enää Lahden seudun puustosta juurikaan löydy. Harmaantuneet päreet ovat materiaali, jonka Salmela suikaloi sentin tai sitä kapeammiksi linnun sulkapeitteeksi. Suikaleet hän liimaa kerros kerrokselta puisen rungon ympärille. Työ on hidastempoista, sillä "sulkakerroksen" pitää kuivua ennen kuin uuden voi liimata. Ensimmäiset harmaaksi patinoituneet kattopäreet hän löysi ystävänsä Jukka Tommolan aitan alta.

Paras päre veistäjälle on Tuusniemen haapapuusta veistetty, tosin tropiikissa kasvanut balsapuu on haapaakin kevyempi materiaali. Tähänkin puulajiin Salmela kertoo tutustuneensa. Enemmän häntä ovat kiehtoneet tropiikin lintulajit, joiden muotoihin ja väreihin hän on tutustunut Australiassa asuvien sukulaisten tuomien kirjojen välityksellä. Kotimainen puu on pääasiasiallista työstömateriaa. Veistäjä mainitsee erikseen männyn kuoren, jonka ylin kerros patinoituu eri värisävyihin.

Kysyin Laina-rouvalta, miten hän on antanut tekijälle naisellisia neuvoja lintujen suunnittelussa? Hän vastasi viisaasti, että "ei passaa häiritä tekijää omilla ohjeilla, kun tämä on luovassa työssä". Pientä jännitystä oli ilmassa, kun hän seurasi puolison suuritöisten lintujen, kuten puukolla veistetyn, siivet levällään olevan, kotkan valmistumista. Tervaskannosta Salmela veisti pöllön.

Lintuveistäjä Uuno Salmela ei ole antanut töitään näyttelyihin, vaikka niitä on monesti kysytty. Omalähiö-lehdellä on ollut ilo päästä kuvaamaa Salmelan sisätiloissa säilytettäviä veistoksia. Toimitus onnittelee jälkikäteen 90-vuotiasta käden taitajaa.

Marja-Liisa Niuranen

 


Ajankohtaista -arkisto