Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

miinakentässä paukkuu kuten porvoossa. naisvaltuutettu vain maalaa lasten naamaa.siinä sanomaa lastenoikeuksien päivälle.oma etu näkyy selvästi 20.11.2017 08:28
lasten oikeuksien päivänä.yksikään puolue ei ymmärrä puuttua.kyvyttömien äitien lastensa laiminlyöntiin.vaikka kovasti ovat huolissaan tasa-arvosta. 13.11.2017 08:20
hollolassa hirvikiväärin luoti ravintolan ikkunan läpi 10.11.2017 17:58
tilastoa isänpäivälle.perheistä joissa yksi vanhempi.äiti ja lapsia 150274.isä ja lapsia 31452.tämänkin muuttamista naiset vastustaa. 06.11.2017 08:23
Nykyään puolueitten mielipiteet on mitä on! Ne eivät kerro enää mitään! Sama, kuin tuuli ruohoa heiluttelisi! 04.11.2017 20:17

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Huonot ja hyvät uutiset

24.11.2017

Papin Palsta

Protestiliike

24.11.2017

Ville Skinnari

Ketään ei saa jättää yksin

24.11.2017


Ile   ILEN HAJATELMAT
 

Irti some-arjesta

Viikko maalla, sosiaalisen median ulottumattomissa tekisi varmasti hyvää jokaiselle suomalaiselle. Koululaisetkin voitaisiin pakottaa nykyisten lomien lisäksi viikon mittaiselle vapaalle, jolloin takavarikoitaisiin kännykkä ja tietokone. Television katselunkin voisi kieltää ja sopia, että nämä perusoikeuksistaan perillä olevat piltit, joista tulee näillä näkymin kaikista, jollei julkkiksia, niin julkkisasianajajia tai pelisuunnittelijoita, keskittyisivät Ylen Radio Suomen kuunteluun. Iltapäivälehdet ja Seiskakin joutaisivat suoraan saunalle tai takkaan sytykkeeksi.

Paluu niin sanotun sivistyksen pariin voisi olla aika ravisteleva. Itse huomasin kaupunkiin palatessani, että ongelmat dopingin parissa nostivat taas päätään. Mikäs sen parempaa mainosta alkavalle hiihtokaudelle. Koko debatti oli lähtenyt jälleen alun alkaen väärille latu-urille, ja huulirasvajupakka kääntyi Suomi-Norja-maaotteluksi. Tällä kertaa Norja joutui selittelijöiden puolelle. Suomalaisille hupia piisasi enemmän kuin tarpeeksi.

Koko hommahan meni aivan lekkeriksi, itsepintaiseksi vastapuolen syyttelyksi, joka muistutti lähinnä päivähoitolasten nahistelua. Keskustelussa tärkeintä ei näytäkään olevan dopingin kitkeminen urheilusta, vaan se, kumpi on vähemmän ketkumpi: Suomi vai Norja. "Norja on uusi DDR", ennätti Suomi lyödä navan alle, ja iltapäivälehden otsikoinnissa oli verinen koston maku. Onko dopingin kitkeminen huippu-urheilusta enää yleensäkään mahdollista?

Eikä mennyt aikaakaan, kun sain kuulla ensimmäisessä kuppilakeskustelussa tämän kuuluisan viisauden, että päästäksemme ongelmasta, doping pitäisi salliia yleisesti kaikille tai että dopingia käyttäville ja puhtaille urheilijoille, pitäisi järjestää omat sarjat. Ensinnäkin, kukahan sitä "puhtaiden" urheilijoiden sarjaa seuraisi, kun siellä huiput yrittäisivät edelleenkin huijata dopingilla? Toiseksi, kuka vanhemmista suostuisi enää viemään tai kannustamaan lapsiaan huippu-urheilun piiriin, jos näistä kasvaa doupattuja koe-elämiä?

Toinen juttu, jonka iltapäivälehdet aukaistuani panin taas merkille oli, että poliisi ja opettaja ovat nykyään luultavasti maailman haastavimmat ammatit. Teitpä, mitä tahansa pysäyttääksesi rikollisen kesken surmaamistoimien tai yrittääksesi laannuttaa häiriköivää koululuokkaa, olet alakynnessä ja toimit viime kädessä väärin. Eivät nuoret tyhmiä ole, vaan tiedostavia, ympäristöään tarkkailevia ja sanavalmiita ihmisiä. "He tosin hyökkäävät epävarman opettajan päälle pahimmillaan kuin susilauma", eräs pitkäaikainen ja pidetty lahtelaisopettaja kertoo. Voi ollakin, että viikko maaseutuelämää tekisi nykynuorille tässäkin suhteessa hyvää. Opettajalle viikko ei välttämättä riittäisi.

Kasvukeskuksien, taajamien ja lähiöiden ulkopuolellakin asuvat ihmiset osaavat ajatella - ja heillä leikkaa terävästi. Eräs harmaapartainen herrasmies aloitti nuotion äärellä keskustelun, miten ihmiset alkoivat unohtaa ensin oman lankapuhelinnumeronsa, koska eihän siihen tullut koskaan soitettua. Sama juttu oli oman auton rekisterinumeron kanssa, koska eihän sitä ratin äärestä nähnyt. "Seuraavaksi tämä Pokemonien perässä juokseva sukupolvi joutuu varmaan etsimään tiedon kännykästä, kun heiltä kysytään etunimeä." Fiksu koiranleuka, mutta aivan oikeassa.

Helsingistä syyslomalla ollut rouva kertoi taas tositarinan kivitalojen täyttämästä Kallion kaupunginosasta. Eräänä päivänä pihapiiriin oli kuulunut avoimesta ikkunasta pikkulapsen ääni, joka oli pyytänyt äitiä tai isää pyyhkimään peppua tarpeidenteon jälkeen. Tuttu huuto oli vain muuttunut entistä modernimpaan muotoon, mistä pennulle pisteet: "Veeveevee, piste pyyhkimään, piste fi!"

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit