Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


VS  SUORA YHTEYS EDUSKUNTAAN
 

Investointiohjelma Lahteen

Lahden kaupungin työllisyystilanne on ollut pitkään yksi maan haastavampia. Kuten koko maassa, erityisesti pitkäaikaistyöttömien asema on ollut vaikea. Hyvä koulutuskaan ei ole tuonut työtä, vaan omi lahtelainen on ilman työtä tai joutunut lähtemään esimerkiksi pääkaupunkiseudulle työn perässä. Onneksi kulkuyhteydet ovat hyvä ja asuminen Lahdessa on monelle edelleen mahdollista. Nuorten työllistämiseksi on tehty paljon työtä. Matkalla Duuniin - eli yrittäjävetoinen toimintamalli - on toiminut hyvin ja sitä ollaan nyt laajentamassa valtakunnalliseksi.

Julkiset ja yksityiset investoinnit ovat yksi paras mittari koko maan ja samalla kaupungin ja seutukunnan kehittämiselle. Koko Suomi on ollut investointilamassa jo pitkään. Syitä tähän on monia. Emme ole onnistuneet houkuttelemaan yksityistä kansainvälistä pääomaa. Osaamisemme on hyvää, mutta ei enää aina tarpeeksi hyvää, jotta erottuisimme kansainvälisessä kilpailussa. Emme ole myöskään osanneet hyödyntää eurooppalaisia rahastoja, kuten olisimme voineet. Kysymys on Euroopan Unionin tarjoamista miljardeista - esimerkiksi strategisten investointien ESIR-rahastosta. Samaan aikaan Suomen julkiset investoinnit esimerkiksi liikenneyhteyksiin eli teihin ja rautateihin ovat olleet kansainvälisesti katsottuna vaatimattomia. Pohjoismaiden Neuvoston liikenneraportoijana katson kateellisena, kun Ruotsi investoi 60 miljardia euroa liikenneinfraan vuoteen 2024 mennessä. Ruotsi myös osaa houkutella yksityistä pääomaa mukaan hankkeisiin. Sitä onkin omasta takaa olemassa enemmän ja sitä käytetään paremmin kuin meillä Suomessa.

Kaupungeista Lahti on uskaltanut tehdä uusia investointeja. Muun muassa Lahti Energian investointi uuteen biovoimalaan tuo uuden lämpövoimalan lisäksi uutta työtä monille. Myös yksityisellä puolella on investoitu. Lisää kuitenkin tarvitaan. Avainkysymys on ymmärtää, miten yhdellä julkisella eurolla saadaan houkuteltua mahdollisimman monta yksityistä euroa investoimaan. Eli tarkemmin sanottuna vipuvaikutuksesta. Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella tehtiin 300 miljoonan euron julkiset investoinnit, joiden ansiosta saimme kaiken kaikkiaan yli miljardin investoinnit liikkeelle. Lahdessa on monta investointikohdetta, jotka ovat pitkään olleet työn alla. Yksi näistä on Launeen uimahalli, toinen on Kisapuisto, kolmantena voi mainita Teivaanmäen hotellihankkeen. Ongelmaksi näen sen, että on katsottu kokonaisuuksien sijaan yksittäistä hanketta. Nämä edellä mainitut hankkeet ja moni muu ovat pyörineet kohta jo 360 astetta ympäri, kun seuraa hankkeiden valmistelua ja etenemistä. Lahden kaupungin tavoitteena onkin ollut nyt katsoa laajemmin suurempia kokonaisuuksia yksittäisten projektien sijaan.

Lahti tarvitsee investointiohjelman, joka huomio entistä laajemmin uusien rahoitusmahdollisuuksien käyttämisen ja uusien kokonaisuuksien rakentamisen. Se myös määrittää julkisen sektorin roolin eli kaupungin roolin selkeästi ja uskaltaa harkita uusiakin toimintamalleja. Yksi julkinen euro voi tarkoittaa kolmea tai jopa neljää yksityistä euroa. Green City eli vihreä kaupunki on hieno otsikko, mutta kuinka monta aidosti vihreää eli kestävän kehityksen ja kiertotalouden hanketta olemme toteuttaneet? Kyllä niitä onneksi on, mutta esimerkiksi vapaa-ajanrakentamisessa nyt olisi näytön paikka. Uimahalli, jalkapallostadion ja jäähalli voivat tukea toisiaan älykkäillä energiaratkaisuilla. Sellaisia esityksiä emme ole valitettavasti saaneet. Ikäihmisten olosuhteet ja esteettömyys voidaan sekin aina huomioida paremmin. Todellinen Green City näyttää itse parasta esimerkkiä koko Suomessa ja laajemmin myös kansainvälisesti. Investoinnit luovat samalla uusia työpaikkoja eli sitä mitä kaikkein eniten Lahdessa ja koko Suomessa tarvitsemme.

Ville Skinnari

 


Kolumnistin muut kolumnit