Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

miten toteuttaa tasa-arvoa.kun nainen on kyvytön tehtävissään.poliisissakin tämä tuli ilmi.jo 30 prosentin kiintiö henkilökunnassa .tekee tiukkaa suoriutua työssä.napsivat rusinat pullasta.tasa-arvon nimissä. 23.10.2017 08:32
taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


 

KinoIiris
Uudistuneen Kino-Iiris elokuvateatterin ja Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen hallituksen jäsenistä osa vastaanottamassa vieraita, vas puheenjohtaja Ulla Koskinen-Laine, elokuvasihteeri Leena Perälä ja hallituksen jäsenet Tertta Saarikko, Milja Kivinen ja Merja Ikäläinen.

Elokuva on pysyvää kulttuuria

Valtavirrasta poikkeavia elokuvia haluttiin nähdä Lahdessa kolme vuosikymmentä sitten. Elokuvateatteri Kino Iiris aloitti elokuvakerhomaisella toimintaideologialla, ja sen myötä perustettiin Päijät-Hämeen elokuvakeskus. Edelleen Saimaankadulla käydään katsomassa laadukkaita elokuvia. Kino Iiriksen ystävät olivat ihastelemassa viime viikon keskiviikkona sen uudistunutta sisustusta, ja elokuvatarjontana oli espanjalaisen ohjaaja Pedro Almodovaren Juliete.

Yleisö kohotti maljan elokuvakeskuksen hallituksen puheenjohtaja Ulla Koskinen-Laineen johdolla uusille burgundinpunaisella plyysillä verhoilluille katsomon tuoleille. Tyytyväisempää ilmettä kuin kinoiirisläisillä oli, saa nykyisessä synkistely-Suomesta hakea.

Vanhoilta "kasarilaisilta" (1980-luku) lähti avaruuteen kiitos teatterin perustajalle, liian varhain vakavaan sairauteen menehtyneelle Eila Sundelinille. Hän ajoi tarmokkaasti elokuvateatterin ideaa näyttää elokuvan ystäville muutakin kuin kaupallista, lyhytikäistä viihde-elokuvaa. Laatuelokuvien ideologia asettui taloksi Kansantalon alakertaan, Saimaankatu 12:n tiloihin.

Nyt ovat uudistuneet sekä projektorit että katsomo. Eilan aikuinen 35 mm:nen elokuvaprojektori on ahkeralla säästämisellä ja tukirahoituksella voitu vaihtaa nykyaikaiseen digiprojektoriin pari vuotta sitten. Eri kulttuuritahojen avustuksilla saatiin tämän kesän sadantuhannen euron remontti tehtyä ja 94:lle katsojalle uudistetut penkit.

Penkit
Uudistunut Kino Iiriksen elokuvasali on saanut uudet burgundinpunaiset tuolit, ja pari vuotta sitten hankitun digiprojektorin myötä saadaan elokuvan ystäville uutuudet katsottavaksi heti tuoreeltaan.

Ulla Koskinen-Laine on ollut elokuvakeskuksen toiminnassa ja sen kehittämisessä mukana lähes alusta alkaen.
-Digiprojektorin hankinta nopeutti uusien elokuvien näytön yleisölle, heti kun ne tulevat Suomeen, iloitsevat Ulla ja elokuvasihteeri Markus Lehtinen.

Elokuvakeskuksen henkilökunnan ei tarvitse rahdata 40 kilon painoisia elokuvakeloja linja-autoilta Saimaankadulle vaan elokuvat tulevat sähköisesti konehuoneeseen. Keloilla olevia uusia elokuvia jouduttiin lisäksi jonottamaan, kun puhtaasti kaupalliset elokuvateatterit kulkivat eturintamassa, toteavat molemmat haastateltavat. Vanha projektori on yläkerran Vaahtera-salissa Osuuskunta Aate-tilan käytössä. Markus kertoo, että pienemmällä digiprojektorilla voidaan käydä näyttämässä elokuvia Kino Iiriksen ulkopuolella.

Elokuvavalinnoista päättää pääasiassa Markus. Hän hymähtää olevansa ehkä vähän diktaattori. Elokuvien määrä, niin suomalaisten kuin ulkomaisten, on nykyisin tulvan kaltainen. Elokuvien valitsijoiden pitää pystyä koko ajan seuraamaan valmistuvia elokuvia ja niitten tulemista levittäjille. Samalla on seurattava jokaisen elokuvan yleisömenestystä.
- Elokuvalipun hinta saattaa ostajasta tuntua kalliilta, toteaa Markus Lehtinen, mutta siitä vie jo elokuvien levittäjät 50-55 prosenttia ja lopulla rahalla yhdistyksen pitää maksaa kaikki muut kulut, kuten palkat ja vuokrat.

- Meillä ei ole lisätuloja tuottavaa kahviota tai makeiskioskia tarjoamassa pop- cornia tai muuta suuhun pantavaa elokuvan katsojalle. Ehkä osittain tästä syystä meillä on yleisönä enemmän varttuneempaa väkeä. Muutamalle katsojalle ei kuvaa kannata esittää. Kino Iiriksessä saattaakin samalla viikolla olla useita uusien elokuvien näytöksiä, pohtii elokuvasihteeri voittoa tuottamattoman yhdistyksen taloutta. Siitä vastaa käytännössä elokuvasihteeri Leena Perälä.

-Päijät-Hämeen elokuvakeskus kuuluu muun muassa Europa Cinemas keskukseen, joka levittää eurooppalaisia elokuvia jäsenmaissaan, kertoo Markus Lehtinen. Hän toteaa tanskalaisen elokuvan olevan niin Pohjoismaissa kuin muualla maailmassa huipulla.
- Tanskalaiset ovat panostaneet viime vuosina elokuviensa käsikirjoittajien koulutukseen. Siitä pitäisi Suomessakin ottaa oppia. Hyvän elokuvan tekee käsikirjoitus ja sen jälkeen ohjaaja, jatkaa elokuvasihteeri. Hän joutuu paneutumaan elokuvien sisältöihin niitä valikoidessaan.

Marja-Liisa Niuranen


Ajankohtaista -arkisto