Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23
sale töpeksi sipilän kanssa,oli yhteinen juoni. 17.06.2017 19:57
100 vuotiaan suomen juhlissa unohtuu tarkoituksella.puna-armeijan ja palmen porukan osuus.miten nämä auttoi suomi poloista pysymään jaloillaan. 12.06.2017 08:16
Mitäköhän läheisen kaupan myynnissä olevat elektroniikka- ja muut tuotteet tykkäävät paalutuksen tärinäatä??? 10.06.2017 14:31
Suomi 24:ään ei pääse.Ilmoittaa bad gateway.Missähän vika? 06.06.2017 12:00

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Ile  ILEN HAJATELMAT
 

Pokemon vastaan Alzheimer

Keskustelu Pokemon Go -mobiilipelistä velloo edelleen kuumana - puolesta ja vastaan. Monet pelaajien tuttavat ovat raportoineet pelin aiheuttamista onnettomuuksista, mutta suurimmaksi osaksi tapaukset ovat rajoittuneet nyrjähtäneisiin nilkkoihin tai vastaaviin pikku tapaturmiin. Maailmalta olemme saaneet lukea toki karmivammistakin kohtaloista. Mutta kuten eräs tamperelainen tuttavani, reilusti jo täysi-ikäinen Pokemon-fani minulle koruttomasti totesi: "Se on osa luonnon kiertokulkua. Jos haluaa eksyä vaikkapa junan alle, se on joko tietoinen valinta tai puhtaasti omaa tyhmyyttä."

Samainen ystäväni antoi myös laajemman reaalipäivityksen Mansesta. Siellä Pokemon-entusiastit ovat vallanneet niin sanotun Pikku Kakkosen puiston Koskipuiston alueella. Ei ole Tamperekaan niin kuin ennen, olisi Junnu Vainio voinut laulaa, jos vielä eläisi. Aikaisemmin, kun television Pikku Kakkonen lakkasi kiinnostamasta, Tampereellakin juostiin ison kolmosen kiilto silmissä.

Pokemon Go on tietysti saanut nuorison pitkästä aikaa joukoin liikkeelle, mikä on pelkästään hyvä uutinen. Tämänhän olen jo pari viikkoa sitten todennut. Joidenkin ikäihmisten mielestä koko villitys on kuitenkin vanhan idean uudelleenlämmittelyä. Lainaan tässä yleisönosastosta nettiin levinnyttä lukijakommenttia, joka selittää harvinaisen tyhjentävästi, mistä oikein on kysymys: "Ei Pokemon mikään uusi peli ole. Me vanhukset olemme pelanneet sitä jo vuosikausia. Etsitään avaimia, silmälaseja, puhelinta jne. Yleensä ne löytyvät."

Tähän liittyen on pakko mainita toinenkin somessa leviävä oivallus. Siinä vanha äiti kysyy muistaakseni tyttäreltään: "Mikäs sen saksalaisen lääkärin nimi oli, joka ryösteli vanhojen ihmisten tavaroita?" Tytär vastaa, että Alzheimer.

Nyt kun Pokemonista kerran vaahdotaan, peliähän kannattaisi ajaa seuraavaksi olympialajiksi, muistuttaahan se erehdyttävän paljon suunnistusta, jolle myös on haikailtu olympiakelpoisuutta. Suomalaisten hyvän suunnistusperinteen perusteella meillä voisi olla ensimmäisenä vuonna hyviä saumoja mitaleille. Yleensähän jo seuraavissa kisoissa muu maailma kirii meidät kiinni omissa leipälajeissamme.

Olin itse kouluaikoinani onneton suunnistaja. Eksyin parikin kertaa Tapanilan metsissä niin perusteellisesti, että jumppamaikkana toiminut Esa Klinga oli jo hälyttämässä susikoirapartiota etsimään. Toisella kertaa kierroksen ensimmäinen rasti oli mahdollisimman lähellä lähtöpaikkaa, eli niitattu hiihtomajan seinään kiinni. Klinga raapi päätään, kun otin yllättäen pikalähdön Messilän suuntaan. Puolustukseksi voin vain sanoa, ettei minua koskaan syytetty dopingista, vaikka veri vetikin jo lukion viimeisellä luokalla kovasti ison kolmosen suuntaan.

Sitäpaitsi Alzheimer iskee välillä jo meikäläiseenkin - tai ainakin Wikipediaan, netissä julkaistavaan ilmaiseen tietosanakirjaan. Kirjoitin viime kolumnissani, että Jouko Turkka olisi toiminut 1970-luvun lopulla Helsingin Kaupunginteatterissa taiteellisena johtajana ja pääohjaajana. Tiedon olin poiminut Wikipediasta. Näyttelijä ja muusikko Petri Liski oikaisi ystävällisesti tämän virheen:

"Jouko Turkka ei missään vaiheessa ollut Helsingin Kaupunginteatterin taiteellinen johtaja, vaan kiinityksensä alusta apulaisjohtaja. Teatterinjohtajana 1.1.1975 - 31.7.1982 toimi isäni Paavo Liski. Turkka oli talossa 1.8.1975 lähtien ja jäi virkavapaalle 1.8.1981. Virka päättyi 31.7.1982. Lisäksi tiedän kertoa, että tittelistään huolimatta Turkka ei tehnyt päivääkään apulaisjohtajan hommia, vaan keskittyi ainoastaan omiin ohjauksiinsa."

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit