Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Sotilaskappeli
Hennalan sotilaskappelin suojeluyhdistyksen järjestämässä ortodoksisia sotilaskirkkorakennuksia käsittelevässä tilaisuudessa Hennala klubilla oli runsas joukko autonomian ajasta kiinnostuneita kuulijoita


Hennalan sotilaskappelissa pakolaisia jo vuonna 1920

Hennalan entisten sotilaskasarmien tiloihin on majoitettu Syyriasta ja muualta sisällissotien runtelemilta alueilta Länsi-Eurooppaan tulleita pakolaisia. Lahden Hennalassa he eivät ole ensimmäiset majoitettavat pakolaiset. Hennalan ortodoksiseen sotilaskappeliin oli hätämajoitettu Suomeen paenneita venäläisiä Venäjän vallankumouksen jälkeen 1917-21. Heitä majoitettiin historioitsijoitten tietojen mukaan myös tähän, nykyisin kaupungin varastona olevaan pieneen punatiiliseen rakennukseen, joka on Kenttätien ja Ulaninkadun risteyksessä, metsikössä.

Sotilaskappeli kuului osana Lahden Hennalan keisarilliseen varuskuntaan ja sen ortodoksiseen sotilaskirkkoon. Hennalaa käsitteli lyhyesti tutkija Timo Lehtonen, joka luennoi ortodoksista sotilaskirkoista Venäjän vallan aikana Suomessa, Hennala klubilla viime perjantaina. Luento oli mielenkiintoinen niin historian harrastajille kuin ortodoksisista kirkkorakennuksista kiinnostuneille. Tilaisuuden oli Lahteen järjestänyt Hennalan sotilaskappelin suojeluyhdistys ry ja tilaisuudessa puhetta johti yhdistyksen puheenjohtaja Nikita B. Sopotsko Lahdesta.

Tutkivana kirjoittajana Lehtonen on tehnyt uraa uurtavan työn kartoittamalla juuri ilmestyneessä teoksessaan Vaienneet kellot, autonomian ajan sotilaskirkot 1805-1917, aina Torniosta etelärannikolle ja Ahvenanmaalle. Tuusulainen tutkija on sokea, joten hänen työnsä on vaatinut aikaa ja kärsivällisyyttä. Lehtonen on tutkinut vuosikymmenen aikana kirkkojen sijainnit, niidenkin, jotka ovat tuhoutuneet maamme itsenäisyyden aikana. Kirjassa on pohjapiirrokset kirkoista ja asemakaavat niiden sijainnista. Esineistö ja kirkkojen kalustus on myös kuvattu. Kirkot tai sotilaskappelit perustettiin paikkakunnille, missä sotilaskasarmit olivat. Kaikkiaan autonomian aikana Suomessa oli runsas 3000-6000 sotilasta sekä muu varusväki ja perheet. Kirjassa on myös henkilöhakemisto kirkon työntekijöistä.

Ortodoksiset sotilaskappelit olivat niin Lahdessa kuin muuallakin rakennettu kaatuneitten sotilaitten siunaamista varten. Siellä saatettiin pitää myös tilapäisiä kenttähartauksia. Sotilaspappi saattoi olla kiertävä ja tilaisuuksia järjestettiin tämän paikkakunnalle saapumisen mukaan. Kuten tässä lehdessä on aiemminkin kirjoitettu Hennalan alueesta, uskotaan sotilaskappelin ympäristössä olleen venäläisten sotilaiden hautausmaan. Kappelin takana on säilynyt ainoastaan yksi hautapaasi, missä on kaiverrus: Nikolai Grigorjevich Pushakarev 1914 touko- tai kesäkuun 19.

Sotilaskappelin suojeluyhdistys tahtoisi kaupungin rauhoittavan punatiilisen rakennuksen ja sen ympäristön. Suojeluyhdistyksen toiveena on saada rakennus haltuunsa ja pystyttää sinne ainakin ortodoksinen tunnus, matkamiehen risti.

Marja-Liisa Niuranen


Ajankohtaista -arkisto