Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Ville  SUORA LINJA EDUSKUNTAAN
 

Ruotsin asia on myös meidän asia

"Suomalaisista voimme ottaa oppia ainakin jääkiekossa", aloitti keskustelun ruotsalainen kansanedustaja keskiviikkona vierailessamme eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan johtaman valtuuskunnan kanssa Ruotsin Parlamentissa. Tällä hän luonnollisesti tarkoitti Suomen jääkiekkomenestystä kuluneen vuoden aikana verrattuna Ruotsiin. "Mutta Ruotsilla menee itse asiassa aika hyvin - paremmin kuin Suomella", hän jatkoi. Molemmissa asioissa hän oli oikeassa. Ruotsin talous kasvaa ja vienti vetää jopa ennätyksellisen hyvin. Täällä ei puhuta leikkauksista. Ruotsalaista tapaa toimia leimaa yhteistyö: esimerkiksi valtioneuvosto on yksi kokonaisuus. Erillisiä ministeriöitä ei ole. Vientiä tehdään kaikkien ministeriöiden voimin. Ruotsin parlamentin kansanedustajista 30 keskittyy vientiin eli verotulojen hankkimiseen Ruotsin valtiolle. Eli keskitytään hyvinvointivaltion tulojen turvaamiseen - ei leikkaamiseen, kuten Suomessa nyt tehdään.

Valtion yhtiöt halutaan omistaa 100%:sesti. Tärkeiden yhtiöiden pääkonttorit ovat Tukholmassa. Yksityistettyjä yrityksiä jopa ostetaan takaisin valtion omistukseen. Elinkeinoelämä on tiiviisti mukana kehittämässä yhteistä omaisuutta. Näin on ollut jo viimeiset 150 vuotta, Wallenbergien suku ja muut varakkaat perheet etunenässä. Samaan aikaan meillä Suomessa vastakkainasettelu tuntuu vain lisääntyvän. Suomen suunta on väärä, Ruotsin on oikea.

Yhteistyö tiivistyy

Ruotsin parlamentissa tapasimme puhemiehet sekä useiden eri valiokuntien edustajia. Keskustelimme muun muassa maahanmuutosta ja kotouttamisesta, mistä Ruotsissa on Suomea pidempi kokemus. Meitä kiinnosti erityisesti myös Ruotsissa tehdyt työmarkkinauudistukset ja niiden vaikutukset työllisyyteen ja talouskasvuun.

Puolustusvaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja EU-valiokunnan edustajien kanssa keskusteltiin muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä EU-yhteistyöstä, mukaan lukien arktiset kysymykset. EU:n hiljattain julkistama arktinen tiedonanto sisältää esimerkiksi ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä koskevia tavoitteita, jotka koskevat sekä Suomea että Ruotsia. Tapaamme myös oikeus- ja maahanmuuttoministeri Morgan Johanssonin ja puolustusministeri Peter Hultqvistin sekä Tukholman kaupungin edustajia.

Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö tiivistyy ja sen pitääkin. Ruotsi on Suomen läheisin taloudellinen ja kaupallinen kumppani. Olemme ehkä monessa mielessä unohtaneet Ruotsin tärkeyden EU-jäsenyyden ja globalisaation huumassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa olemme tosiallisesti hyvin paljon samoilla linjoilla - median antamasta kuvasta huolimatta. Maahanmuutto on täälläkin yksi keskeisiä puheenaiheita ja tulee olemaan. Ruotsin hallitus teki merkittävän suunnanmuutoksen viime syksynä ja kiristi perinteisesti avointa maahanmuuttopolitiikkaan.

Vähemmistöhallituksessa ympäristöpuolue jäi yksin. Ruotsissa on tulossa vaalit vuonna 2018. Ehkä yllättävää on, että Nato-kysymys ei tule olemaan Ruotsin vaalien pääteema. Tämä johtuu siitä, että Nato - myönteisetkin puolueet haluavat tässäkin asiassa yhteisen näkemyksen kaikkien puolueiden kesken. Ruotsin Demareiden kanta ei ole muuttunut tai muuttumassa - kuten ei Suomessakaan - ja siksi Ruotsi ei ole etenemässä kohti Naton jäsenyyttä.

Ruotsi osaa omistaa

Talvisodan sytyttyä vuonna 1939 kaksi ruotsalaista toimittajaa kirjoittivat kirjasen, joka levisi koko Ruotsiin. Sen kampanjatunnuksesta "Finlands sak är vår - Suomen asia on meidän" tuli lentävä lause, joka yhdistää meitä edelleen. Kampanjalla ei houkuteltu vain ruotsalaisia Suomeen sotimaan - kyse oli myös taloudellisesta tuesta. Rahoittajina toimivat suuret ruotsalaiset yritykset ja AY-liike.

Nyt 2010-luvulla voimme sanoa, että myös Ruotsin asia on meidän. Monet suomalaiset yritykset ja pankit ovat siirtyneet ruotsalaisten omistukseen. Siksi Tukholmasta päätetään monta Suomen kannalta todella suurta asiaa - ehkä jopa liiankin monta. Tästä esimerkkinä metsäteollisuuden rajut leikkaukset, jotka kohdistettiin pääasiassa Suomeen eikä Ruotsiin. Ruotsi on osannut pitää omistuksen ja päätöksenteon Ruotsissa. Meistä on samaan aikaan tullut Suomena tytäryhtiötalous, jonka tehtävänä on tuottaa tuotteita tai palveluita sen mukaan mitä pääkonttori päättää. Onneksi Lahdessa ymmärrettiin pitää energiayhtiö omassa omistuksessa.

Tunneli Suomesta Ruotsiin?

Maayhteys Ruotsin ja Suomen välillä yhdistäisi maitamme entisestään. Selvityksessä on nyt uusi teknologia, joka mahdollistaisi tunnelissa 15 minuutin junayhteyden Tukholmasta Helsinkiin. Pohjoismaiden Neuvoston liikenneraportoijana seuraan mielenkiinnolla miten maiden hallitukset suhtautuvat asiaan. Euroopaan Unioni päättää uudet TEN-T verkot eli Euroopan laajuiset udet käytävähankkeet vuonna 2023.

Samalla päätetään miljardien EU-rahoituksesta, joissa Suomi on ollut luvattoman huono rahoituksen saannissa. Samalla linjataan myös Suomen kannalta merkittävistä uusista väylistä, kuten jäämeren ratayhteydestä ja mahdollisesta Tallinna - Helsinki tunnelista. Ruotsi panostaa liikenneinfraan 60 miljardia euroa vuoteen 2024 mennessä. Me Suomessa teemme suunnittelua vain neljän vuoden päähän. Ruotsin malli on tässäkin parempi.

Ville Skinnari

 


Kolumnistin muut kolumnit