Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


kirkko

Aarteita

Kotimme vinttiin oli kertynyt valtavasti tavaraa kymmenen vuoden asumisen jälkeen. Sieltä löytyivät nukkekoti, jolla pikkutyttömme paljon leikki, monet lastenkirjat, joita yhdessä luettiin, pojan hurja kokoelma "wordcraft-ukkoja", joita hän tuntikausia maalaili... Nämä taisivat olla lapsiemme lapsuuteen kuuluvaa tavara-aarteistoa, joista nyt vinttisiivouksen jälkeen suuri osa päätettiin laittaa kiertoon. Nämä tavarat toivat mieleen muistoja mukavista hetkistä, mutta oli aika antaa niitä kiertoon jonkun muun iloksi ja kivoja hetkiä tuottamaan.

Olen sen sukupolven lapsia, joiden vanhemmilla oli vintissä paljon säästössä tavaraa "varmuuden vuoksi". Omat vanhempani olivat eläneet sota-ajan pulan, jolloin vinttivarannot olivat melkoisia aarreittoja. Äitien mekoista tehtiin uusioversioista tyttärille jne. Mutta tänäpäivänä ei ole mitään syytä pitää tavaroiden jättimäisiä varmuusvarastoja. Olen ihaillen seurannut nuoria perheitä, jotka ostavat miltei kaikki lapsilleen tarvitsemansa vaatteet ja lelut kirpputoreilta ja laittavat myös turhat tavarat nopeasti kiertoon.

Nykyihmisen suhde tavaraan ja rikkauteen on ongelmallinen. Niistä tulee helposti meidän elämämme tärkeimpiä asioita, elämämme aarteita. Mitä sinä etsit elämäsi aarteeksi? Hyvä ja tyydytetty elämä taitaa edellyttää jotain aivan muuta kuin suuria omaisuuksia. Edellyttäisikö se uskoa siihen, että kaikki ei pääty kuolemaan eikä minun elämäni mene hukkaan? Tälläistä uskoa saa kokea Jumalan yhteydessä. Ja Jumalan ja lähimmäisten palvelemisen kautta saa kokea, että elämä on hurjan arvokasta ilman tavarapaljouksia. Eikä omat taidot ja lahjat kangistu paikoilleen ja muutu "käyttämättömien paljouksien vinttivarastoksi" turhana pölyttymään.

Kun sydän lepää Jumalassa, saa kaiken ottaa turvallisin mielin Häneltä vastaan. Silloin elämä nähdään kokonaisuudessaan Jumalan lahjana, ja silloin sinä omistat aarteista parhaimman, korkeimman ja kestävimmän: sinulla on itse elävä Jumala omana turvanasi.

Kati Saukkonen, pastori 
Launeen seurakunta

P.S. Launeen kirkon sisäpihalla on autotallikirppis ja kesäkahvila lauantaisin 21.5.-18.6. klo 10-14 lähetystyön hyväksi, tervetuloa!

 


Kolumnistin muut kolumnit