Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

sisäiset uhat selvitettävä sanoo kanerva. poliitikko ei ymmärrä näköjään uhkia. on meillä siinä poliitikko.no ainakin naisten tekemät vääryydet.jotka on selvittämättä.kyvyttömät pois paikoiltaan. 21.08.2017 08:42
Kysyisin nyt. Saako tänne kirjoittaa, vaikka ei osaakaan. Aloitukset pienellä ym.söherrystä. Jos olis edes asiaa, niin vielähän sen saattaisi kestää. 20.08.2017 18:43
meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


kirkko

Juhlaa ja arkea

Toukokuu on ihana! No juu, on hirmuinen kiire koko ajan, hommat pinoutuvat ja deadlinet paukkuvat kun pitäisi saada valmista joka puolella. Elämme silti keskellä melkoista juhlakeskittymää. Vähän väliä meitä muistutetaan siitä, että elämässä on paljon sellaista, mikä on juhlan arvoista.

Kaikki alkaa vapusta, kun saamme pistää rusinat kellumaan ja karnevaalitunnelman pykälään. Äidit saavat juhlapäivänsä, moni muukin tärkeä henkilö tai tapahtuma noteerataan toukokuussa liputuksen merkeissä. Kesälomat alkavat siintää niin lasten kuin lastenmielistenkin silmissä. Kelit lämpenevät. Ihanaa!

Kirkkovuosi kulkee myös juhlasta toiseen. Näillä main se kaartaa kuitenkin myös uuteen vaiheeseen, aina vähän vuodesta riippuen, mutta näillä touko-kesäkuun nurkilla. Pääsiäisen jälkeinen suuren ilojuhlan kausi vaihtuu vähitellen arkeen. Alkaa liturgiselta väriltään vihreä aika, jota ajoittaiset suuremmat juhla-ajat ilostuttavat. Helluntain juhlan kautta siihen arkeen kuljetaan.

Jeesus puhui opetuslapsilleen ennen kuolemaansa ja antoi tehtävän: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Ylösnousemuksensa jälkeen hän antoi toisen tehtävän: viekää kaikkeen maailmaan sanoma siitä, että synnit on annettu anteeksi. Minkä Jeesus aloitti, sitä on meidän tehtävämme jatkaa. Sen me teemme helluntaina keskellemme annetun Pyhän Hengen voimassa.

Pyhä Henki vaikuttaa meissä monin tavoin. Hengen kautta Kristus itse vaikuttaa meissä luoden uskoa, toivoa ja rakkautta. Meitä pusketaan ja rohkaistaan viemään sanoin ja teoin viestiä siitä, että me olemme Jumalalle rakkaita. Työvälineiksi me saamme rakkautta, iloa, rauhaa, kärsivällisyyttä, ystävällisyyttä, hyvyyttä, uskollisuutta, lempeyttä ja itsehillintää. Galatalaiskirje puhuu näistä Hengen hedelminä, Pyhän Hengen aikaansaannoksina. Melkoisia lahjoja. Tarpeen niin juhlan kuin arjenkin aikana, mutta taitavat tulla arvoonsa erityisesti siellä arjessa.

Kesän juhlia, arjen aherrusta ja loman lepoa kohti menemme siis Hengen antamin voimin. Helluntain leiskuva punainen vaihtuu vihreään, kirkon arjen väriin. Se on elämän ja kasvun väri. Elämä ja kasvu ovat Jumalan lahjoja. Niissä on juuri riittävä ripaus lupausta ja toivoa, että pieni juhla kulkee aina arkemme keskellä.


Anu Toivonen

 


Kolumnistin muut kolumnit