Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


Ile  ILEN HAJATELMIA
 

Aika kultaa tai kuittaa euroviisut

Euroviisut kiinnostavat enää yhtä vähän kuin missikilpailut tai vaikkapa Seinäjoen tangomarkkinat. Kaikki kolme ovat aikansa eläneitä instituutioita, sillä erotuksella, että sateenkaarijengi on saanut viisuista itselleen hyvän äänitorven. Pitipä biiseistä tai ei, kisoissa kukkii vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus - ja hyvä niin.

Monelta suomalaiselta kysytään säännöllisin väliajoin, kumpi on ollut kovempi saavutus, Suomen ensimmäinen MM-kulta jääkiekossa 1995 vai Lordin euroviisuvoitto 2006. Itse vastaan, että ehdottomasti Lordin voitto. Jääkiekon mitalit olivat jo tuttuja ja kulta enää rankkarin päässä, mutta euroviisuvoitto tuli täydellisenä yllätyksenä, jollaista ehkä suuri osa tuolloin eläneistä suomalaisista ei tule enää kokemaan toistamiseen

Viime viikolla kuulin erään heavy-musiikille allergisen viisufanaatikon tuhahtaneen, että Lordi voitti protestiäänillä. Se avasi täysin uuden näkökulman historialliseen viisuvoittoon ja olisi kaikkien salaliittoteorioihin uskovien silmissäkin aikamoinen saavutus. Ensinnäkin, mitähän vastaan äänillä oli protestoitu? Lisäksi protestin aiheen on täytynyt olla todella kipeä ja ajankohtainen, koska siihen liittyivät osallistujamaista lähestulkoon kaikki, Armeniaa, Monacoa ja Albaniaa lukuun ottamatta. Suomi rikkoikin voimassa olleen euroviisujen kaikkien aikojen piste-ennätyksen.

Voittajakappale ei miellyttänyt edes kaikkia heavy-diggareitakaan. Lordin Hard Rock Hallelujah onkin lokeroitavissa melodisen heavyn humppaosastolle, jonka suurimpia nimiä on ollut saksalainen Scorpions, ja kappale poikkeaa huomattavasti esittäjänsä muusta tuotannosta. Pian kisavoiton jälkeen radiossa haastateltiin pitkän linjan euroviisukonkaria, Suomea 22 kertaa edustanutta kapellimestari Ossi Runnetta. Hän soitti Hard Rock Hallelujah -biisistä riisutun, melodisen version ja kehui sen iskelmällistä tarttuvuutta.

Niin tai näin, ulkomusiikilliset seikat ovat jo pitkään vesittäneet euroviisujen finaalikeitosta. Radiosta kisoja kuuntelemalla kappaleista saisikin nykyään paljon objektiivisemman käsityksen. Joinakin vuosina voittajasta ei ole ollut epäselvyyttä. Ruotsin Abba Waterloonsa kanssa lienee klassikoista suurin. Sveitsiä edustaneesta kanadanranskalaisesta Celine Dionista tuli voittonsa jälkeen taas kansainvälinen megatähti, ja irlantilainen Johnny Logan on voittanut kisat kahdesti solistina, kerran säveltäjänä.

Viisuhistoria tuntee myös voittajia, jotka on unohdettu jo seuraavana vuonna. Toisista huonommin sijoittuneista biiseistä onkin tullut Euroopan laajuisia hittejä, joista on värkätty pikimmiten myös suomalainen käännösversio.Tällainen oli esimerkiksi saksalaisen Ralph Siegelin säveltämä, 1979 neljänneksi sijoittunut Dschinghis Khan, jonka Frederik uitti menestyksellisesti ohjelmistoonsa. Ilmiöhän on tuttu myös omista viisukarsinnoistamme tai vaikkapa Syksyn Sävel -kisoista. Huonommin kisassa sijoittunut tai karsinnoista kokonaan pudonnut kappale saattaa nousta hyvinkin kansansuosikiksi.

Erilaisesta oheisrekvisiitasta huolimatta Eurovision laulukilpailut tulevat ainakin lähivuosina pysymään perinteisenä iskelmä-genren kisa-areenana, jossa Suomenkaan on turha yrittää menestyä edesmenneen Juice Leskisen Ilomantsi-kappaleen kaltaisilla todellisilla protestilauluilla, vaikka se sijoittuikin Suomen-karsinnoissa 1981 hienosti neljänneksi, Riki Sorsan vietyä edustuspaikan. Voittajaviisu kulutetaan puhki saman kesänä aikana etelän aurinkorannoilla, ja seuraavana vuonna joku osallistujamaista yrittää kaapata valtikan täsmälleen samalla konseptilla.

Lordin onni oli olla oikeassa paikassa juuri oikeaan aikaan. Vaikka yhtyeen jäsenet riehaantuivat historiallisesta voitostaan, siitä tuli loppujen lopuksi heille kirous, joka söi heavy-bändin uskottavuutta liikaa.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit