Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


Skinnari Salo Salomaa
Vuonna 1983 Jouko Skinnari (vas.) toi kulttuuriministeri Arvo Salon (keskellä) tutustumaan Omalähiön toimitukseen. Oikealla päätoimittaja Seppo Salomaa

Etelä-Lahden vaikuttaja Jouko Skinnari on poissa

Valtiopäiväneuvos Jouko Juhani Skinnari taisteli usean vuoden syöpäsairautta vastaan, kunnes se sammutti hänen voimakkaan tahtonsa torstai-iltana 21.4. Lahden kaupunginsairaalassa. Jouko olisi täyttänyt ensi elokuussa 70 vuotta. Hän oli paljasjalkainen lahtelainen. Hänen vanhemmillaan Esko ja Terttu Skinnarilla olivat sukujuuret Lahden seudulla ja koti Kuusitiellä Joutjärven kirkon läheisyydessä.

Jouko oli Lahden lyseon kasvatti ja ylioppilaslakki painettiin kiharaiseen päähän 1965. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1969. Kansanedustajan valtakirjan hän sai Hämeen vaalipiirin edustajana 1980 noustuaan ensimmäisen varamiehen paikalta eduskuntaan lahtelaisen kansanedustaja Salme Myyryläisen jälkeen.

Liikunta oli Joukolle tärkeä koko elämän ajan. Hän menestyi juoksulajeissa ollen Suomen mestaruussarjoissa lukioaikana ja myöhemmin jalkapallo kuului hänen lempilajeihinsa aina eduskunnan edustusjoukkuetta myöten. Urheilu liittyi hänen ensimmäisiin julkisiin työtehtäviinsäkin. Hän oli opiskeluaikana Ylen ja Etelä-Suomen Sanomien urheilutoimittajana. Jouko kävi aina, kun työtehtävät antoivat myöten katsomassa jalkapallo- tai jääkiekko-ottelut kotikentillä Lahdessa. Liikunnan välttämättömyydestä hän myös muistutti lähipiiriään.

Ensimmäinen näkyvä tietokirjoihin kuuluva käsikirja Joukolta ilmestyi 1973 yhdessä Ilpo Halosen kanssa kirjoitettu Varusmiehen käsikirja. Jouko perusti asevelvollisuusaikana 1970 yhdessä samoin ajattelevien kanssa Varusmiesliitto ry:n ajamaan asevelvollisten oikeuksia. Hänen perustamansa yhdistykset eivät jääneet tähän.

Eräs Jouko Skinnarille rakkaimmista kulttuuriyhdistyksistä oli runoilija ja kirjailija Risto Ahdin kanssa 1982 perustettu Lahden Runomaraton ry, jonka runokilpailut 2000 luvulla levittäytyivät kansainvälisiksi nykyaikaisten netti-yhteyksien välityksellä. Runomaraton teki naapuriyhteistyötä myös Petroskoin seudun kirjailijoitten kanssa. Siihen antoi pohjan Joukon monivuotinen varapuheenjohtajuus Suomi-Venäjä seurassa. Hän oli mukana useissa erilaisissa lehti- ja kirjajulkaisuissa.

Kaupunginvaltuutetun ja valtiopäivämiehen oma perusyhdistys Etelä-Lahden sosialidemokraatit ry julkaisi toisella toimintavuosikymmenellään Päijät-Hämeen Demarit-lehteä. Sen taitto tehtiin Salomaan Kirjapainossa, jonka Omalähiö-lehdessä Jouko kirjoitti koko eduskuntakautensa (1980-2015) omaa Kuuma linja-kolumniaan Lahden, valtakunnan ja maailman asioista. Tietoja ja taustaa asioille oli. Kirjoittaja oli Lipposen I hallituksen toisena valtionvarainministerinä 1997-99, ja ensimmäinen ministeri oli nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Etelä-Lahden asiat olivat Skinnareille tärkeitä. Nuori perhe Jouko ja Pirkko Skinnari asuivat lastensa Villen ja Jonnan lapsuuden Korsitiellä Alijuhakkalassa. Alueen asioista Jouko kirjoitti Omalähiössä ja Patomäentie 10:n yläkerran toimitukseen hän vei kaupungin vieraat kuten maaherra Risto Tainion ja ministerit Arvo Salon ja Matti Puhakan tutustumaan alueella vaikuttavaan perheyritykseen.

Lehdessä hän kirjoitti jo 1970-luvun lopulla Launeelle rakennettavan uimahallin tarpeellisuudesta kasvavaan kaupunginosaan ja sen saamiseksi. Asian puolesta taistelua jatkaa perheen toisen polven kansanedustaja Ville.

Koko Lahden seudulle olivat oikoradan ja Z-junan saaminen sekä Sibeliustalon rakentaminen tärkeää niin Joukolle kuin alueen asukkaille. Sibeliustalon rakentaminen kohtasi ankaraa vastustusta kaupungintalolla SDP:n valtuustoryhmässä, mistä johtuen silloinen toinen valtionvarainministeri Skinnari erotettiin omasta ryhmästään viiden muun toverin kanssa. Valtakunnallisena tukena Sibeliustalon rakentamisessa olivat pääministeri Lipponen, työvoimaministeri Liisa Jaakonsaari sekä EU:n rakennerahasto. Torjuntaan henkilöään kohtaan omien demarien riveistä Jouko oli tottunut jo ensimmäisestä eduskuntavaaleista lähtien.

Valtiopäiväneuvos Jouko Skinnari käytti itsestään ja eduskuntatovereistaan painotusta kansan edustaja. Hän kävi vaalipiirin alueella tapaamassa lukemattoman määrän ihmisiä. Jouko myös soitti eri ammattialojen edustajille kuullakseen näiden mielipiteitä valmistelussa olleista asioista ja kertoi puhelun lopussa omat näkemyksensä. Näitä mielipiteitten vaihtoja jäimme kaipaamaan viimeisten kuukausien aikana.

Joukon viimeisenä viikonloppuna hän vielä jaksoi LKS:n osastolla 62 tavata ystäviään perheen Tertan, Jonnan ja Ville, Hannu veljen ja lastenlasten kanssa. Perhe oli hänen vierellään viimeisen lyhyeksi jääneen sairaalaviikon ajan.

Marja ja Petri Salomaa
Marja-Liisa Niuranen

 


Ajankohtaista -arkisto