Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23
sale töpeksi sipilän kanssa,oli yhteinen juoni. 17.06.2017 19:57

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Milkki

Milkissä on asuttu kohta 70 vuotta

Lahdessa oli kova asuntopula viime sotien jälkeen. Omalta osaltaan sitä lievittämään Lahden kaupunki rakennutti Tapparakadun varteen neljä kerrostaloa, jotka kansan suussa saivat nimen miljoonakylä, joka myöhemmin lyheni Milkiksi. Ne oli tarkoitettu lähinnä Karjalasta tulleiden evakkoperheiden vuokrataloiksi. Talot suunnitteli arkkitehti Hilding Ekelund ja ne valmistuivat vuosina 1946-1947. Ulkoisesti talot muistuttivat Helsingin Käpylän olympiakylään rakennettuja taloja. Olympiakylän talot suunniteltiin 1940 kisoja varten, jotka talvisota siirsi aina vuoteen 1952 asti.

Milkin talojen pohjaratkaisut olivat kaikissa samat. Viimeiseksi valmistuneeseen talon pohjakerrokseen rakennettiin lähikauppaa varten kaksi myymälähuoneistoa. Taloihin muodostettiin 50-neliöisiä kaksioita ja 37,5 neliön huoneen ja keittiön käsittäneitä asuntoja. Asuintoihin tehtiin puuhellat, jotka korvattiin 1960-luvulla kaasuhelloilla. Taloihin tuli aluksi vain kylmä vesi. Suihkut, lämmin vesi ja sähköliedet tulivat 1980-luvun perusparannuksessa. Talojen peruskorjaukset jatkuivat myöhemmin. Viimeisin tapahtui muutama vuosi sitten, jossa talon alkuperäistä ilmettä myös palautettiin. Kaupunginmuseo oli tyytyväinen ennallistamisratkaisuihin.

Vilkasta elämää

Milkin taloissa näkyi suurten ikäluokkien syntyminen, koska lapsia oli paljon. Talojen asukkaat järjestivät hiihtokilpailuja ja elämä oli vilkasta. Läheinen Länsiharjun koulun kenttä tarjosi pallopelimahdollisuuksia. Milkki oli aluksi melkein maalla. Marolan talon metsä tarjosi leikkipaikkoja ja Kullankukkulalla oli heinälato, jonka heinäkasoissa saatto temmeltää. Uimapaikat löytyivät Mytäjäisten lammesta ja Salpausselän Häränsilmästä.

Moni lahtelainen on muistellut lämmöllä elämää ja lapsuuttaan Milkissä ja Kullankukkulan maastossa. Yhteishenkeä nimitetään nykyisin yhteisöllisyydeksi. Alueen yhteishengestä on säilynyt monia esimerkkejä alkuperäisasukkaiden muistelemina. Milkin talot uudistuivat vanhaa kunnioittaen. Pian on uudistamisvuorossa alueen elämään kiinteästi kuuluva Länsiharjun koulu. Milkin kiinteistöt omistaa ja hallitsee nykyisin Lahden kaupungin tytäryhtiö Lahden Talot Oy, joka myös teetti viimeisimmät uudistukset taloissa.

-Lasse Koskinen-

LÄHDE: Teija Horppu: Miljoonakylästä matalaenergiataloon. Lahden Talot Oy 1998 - 2013.


Ajankohtaista -arkisto