Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Nguyen Närpiöstä, päivää!

13.10.2017

Juhani Melanen

Lahen Tilakeskus vai Pilakeskus?

13.10.2017

Papin Palsta

Hyvää elämää etsimässä

13.10.2017

Ville Skinnari

Koko perheen päiväkoti

13.10.2017


Milkki

Milkissä on asuttu kohta 70 vuotta

Lahdessa oli kova asuntopula viime sotien jälkeen. Omalta osaltaan sitä lievittämään Lahden kaupunki rakennutti Tapparakadun varteen neljä kerrostaloa, jotka kansan suussa saivat nimen miljoonakylä, joka myöhemmin lyheni Milkiksi. Ne oli tarkoitettu lähinnä Karjalasta tulleiden evakkoperheiden vuokrataloiksi. Talot suunnitteli arkkitehti Hilding Ekelund ja ne valmistuivat vuosina 1946-1947. Ulkoisesti talot muistuttivat Helsingin Käpylän olympiakylään rakennettuja taloja. Olympiakylän talot suunniteltiin 1940 kisoja varten, jotka talvisota siirsi aina vuoteen 1952 asti.

Milkin talojen pohjaratkaisut olivat kaikissa samat. Viimeiseksi valmistuneeseen talon pohjakerrokseen rakennettiin lähikauppaa varten kaksi myymälähuoneistoa. Taloihin muodostettiin 50-neliöisiä kaksioita ja 37,5 neliön huoneen ja keittiön käsittäneitä asuntoja. Asuintoihin tehtiin puuhellat, jotka korvattiin 1960-luvulla kaasuhelloilla. Taloihin tuli aluksi vain kylmä vesi. Suihkut, lämmin vesi ja sähköliedet tulivat 1980-luvun perusparannuksessa. Talojen peruskorjaukset jatkuivat myöhemmin. Viimeisin tapahtui muutama vuosi sitten, jossa talon alkuperäistä ilmettä myös palautettiin. Kaupunginmuseo oli tyytyväinen ennallistamisratkaisuihin.

Vilkasta elämää

Milkin taloissa näkyi suurten ikäluokkien syntyminen, koska lapsia oli paljon. Talojen asukkaat järjestivät hiihtokilpailuja ja elämä oli vilkasta. Läheinen Länsiharjun koulun kenttä tarjosi pallopelimahdollisuuksia. Milkki oli aluksi melkein maalla. Marolan talon metsä tarjosi leikkipaikkoja ja Kullankukkulalla oli heinälato, jonka heinäkasoissa saatto temmeltää. Uimapaikat löytyivät Mytäjäisten lammesta ja Salpausselän Häränsilmästä.

Moni lahtelainen on muistellut lämmöllä elämää ja lapsuuttaan Milkissä ja Kullankukkulan maastossa. Yhteishenkeä nimitetään nykyisin yhteisöllisyydeksi. Alueen yhteishengestä on säilynyt monia esimerkkejä alkuperäisasukkaiden muistelemina. Milkin talot uudistuivat vanhaa kunnioittaen. Pian on uudistamisvuorossa alueen elämään kiinteästi kuuluva Länsiharjun koulu. Milkin kiinteistöt omistaa ja hallitsee nykyisin Lahden kaupungin tytäryhtiö Lahden Talot Oy, joka myös teetti viimeisimmät uudistukset taloissa.

-Lasse Koskinen-

LÄHDE: Teija Horppu: Miljoonakylästä matalaenergiataloon. Lahden Talot Oy 1998 - 2013.


Ajankohtaista -arkisto