Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23
sale töpeksi sipilän kanssa,oli yhteinen juoni. 17.06.2017 19:57
100 vuotiaan suomen juhlissa unohtuu tarkoituksella.puna-armeijan ja palmen porukan osuus.miten nämä auttoi suomi poloista pysymään jaloillaan. 12.06.2017 08:16
Mitäköhän läheisen kaupan myynnissä olevat elektroniikka- ja muut tuotteet tykkäävät paalutuksen tärinäatä??? 10.06.2017 14:31
Suomi 24:ään ei pääse.Ilmoittaa bad gateway.Missähän vika? 06.06.2017 12:00

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Ile   ILEN HAJATELMAT
 

Puska-ammuntaa

Äänekkäin kansanosa vauhkoontui jälleen, kun kansallisperintöömme, Tuntemattomaan sotilaaseen kajottiin. Niin sanotun kolmannen Tuntemattoman filmatisoinnin roolivalinnat ovat saaneet reippaasti kritiikkiä osakseen, vaikka osa keskeisistä rooleista on vielä miehittämättä. Aku Louhimiehen Tuntematon on leimattu oitis Väinö Linnan klassikkoromaanin Putous-versioksi. Syyttävä sormi on osoittanut näyttelijöistä suoraan Aku Hirviniemeen ja Jussi Vataseen päin, vaikka he eivät ole esiintyneet sarjassa enää kahteen kauteen.

Haluan antaa ohjaaja Louhimiehelle täyden työrauhan, enkä ota sinänsä kantaa näyttelijävalintoihin, sillä en ole nähnyt tulevasta leffasta vielä sekuntiakaan. Aggressiivista kritiikkiä esittäneille ehdotankin, että jos tuntuu ylitsepääsemättömän pahalta, voi aina jättää elokuvan katsomatta. Huomiota on ainoastaan herättänyt jotensakin luutuneet ja lokeroituneet ennakkokäsitykset, että koomikkona julkisuuteen noussut näyttelijä ei kykenisi tulkitsemaan vakavia rooleja - tai päinvastoin. Täytyy muistaa, että ammattitaitoinen näyttelijä tekee aina sen, mitä häneltä vaaditaan. Siksi elokuviin ja näytelmiin on palkattu ohjaaja ja käsikirjoittaja.

Muistellaanpa hetki, niittikö kukaan pyhänä pidetyn Edvin Laineen elokuvaversion näyttelijöistä mainetta koomikkona. Tilanpuutteen vuoksi, olen kerännyt tähän yhteyteen vain keskeisissä rooleissa esiintyneet miehet. Tulos saattaa olla joillekin yllätys.

Kosti Klemelä (luutnantti Koskela) esiintyi muun muassa komedioissa Viisi vekkulia, Myöhästynyt hääyö, Meiltähän tämä käy ja Jäniksen vuosi. Heikki Savolainen (kersantti Hietanen) oli 1940-luvun lopulta lähtien mukana usemmassakin komediassa. Hän oli yksi sotilasfarssien ja Puupää-elokuvien vakiokasvoja. Veikko Sinisalo (alikersantti Lahtinen) taas esitteli koomikon taitojaan muutamissa Speden elokuvissa.

Åke Lindman (alikersantti Lehto) kirosi urheilullisen karskia ulkonäköään siitä, että joutui usein konnan rooleihin. Tosin joissain niistä, kuten myös vallattomissa sankarirooleissaan hän väläytteli koomista puoltaan. Pentti Siimes (korpraali Määttä) on synnynnäinen hauskuuttaja ja kuului Speden luottomiehiin. Tv-sarjat Ilkamat ja Parempi myöhään ovat jääneet lähtemättömästi kansan mieleen. Leo Riuttu (sotamies Vanhala) näytteli lukuisissa Edvin Laineen, Aarne Tarkaksen ja Matti Kassilan komedioissa. Useita keveitä rooleja mahtuu niin ikään 63 elokuvassa näytelleen Kaarlo Halttusen (sotamies Rahikainen) uralle.
.
Matti Ranin (kapteeni Kariluoto) tuli vuosien saatossa monelle suomalaislapselle tutuksi Kasper-nuken äänenä. Komisarion Palmun lukenut, mutta kokematon avustaja, Toivo Virta oli vain yksi hänen kepeämmistä rooleistaan. Myös Jussi Jurkassa (luutnantti Lammio) asui armoitettu koomikko. Tv-sarja Parempi myöhään ja varsinkin sen Iltasatu-sketsit tekivät hänestä vielä viimeisinä elinvuosina kansansuosikin. Tauno Palo (majuri Sarastie) sulautui sujuvasti erilaisiin rooleihin. Romanttisten komedioiden vastavoimana oli Ansa Ikonen tai joku muu aikansa naistähdistä. Nummisuutarien Eskoa jo 17-vuotiaana näytellyt Vilho Siivola (talousalikersantti Mäkilä) taas keräsi kiitosta kansanomaisilla ja humoristisilla maalaishahmoillaan.

Tapio Hämäläinen (sotamies Salo) esitti Uuno Turhapuron appiukkoa, vuorineuvos Tuuraa kaikkiaan 17 elokuvassa. Olavi Ahonen (Väinö Linna piti tämän esittämää sotamies Riitaojaa romaaninsa merkittävimpänä hahmona) kuului Spede-elokuvien ja Valehtelijoiden klubi -sarjan vakionäyttelijöihin. Tarmo Mannille (sotamies Honkajoki) koko elämä oli suurta komediaa. Hän saattoi ottaa roolin päälle ykskaks raitiovaunussa tai maitokaupassa. Vili Auvinen (sotamies Asumaniemi) tuli kuuluisaksi tv-sarjasta Heikki ja Kaija. Samasta sarjasta ponnisti kuuluisuuteen sittemmin Pelle Hermannina suosituksi tullut Veijo Pasanen (sotamies Uusitalo).

Alokasta esittänyt Kalevi Kahra koki aikamoisen ylennyksen, sillä hän pääsi näyttelemään Vääpeli Körmy -elokuvissa peräti kenraalia. Hänet valittiin myös pääosaan Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuvassa elokuvassa Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä. Lahtelaisille teatterinkävijöille tutuksi tulleen Martti Kainulaisen (vääpeli Korsumäki) suurtöitä oli puolestaan Kätkäläinen. Sakari Halonen (sotamies Eerola) oli paitsi ahkera elokuvanäyttelijä, myös suosittu kuplettilaulaja. Haavoittunutta nuorukaista esittänyt Matti Kuusla on taasen viihdetrio VEK:n (Jukka Virtanen, Aarre Elo ja Kuusla) jäsen sekä yksi Uuden Iloisen Teatterin perustajista. VEK voitti ohjelmallaan Lumilinna Euroopan televisioyhtiöiden Kultainen ruusu -kilpailun.

Kärkikaartin ainoa amatööri oli alikerstantti Rokkaa näytellyt Reino Tolvanen, joka valittiin rooliinsa, koska hän osasi puhua sujuvasti Karjalan murteella. Vaikka Tolvanen varasti suurimman tähden roolin, hänen filmiuransa päättyi lyhyeen. Kaksi vuotta myöhemmin hän toimi avustajana komediassa Rakas varkaani, kunnes muutti Australiaan ja edelleen Etelä-Afrikkaan. Tolvanen halusi harjoittaa alkuperäistä ammattiaan agronomina. Humoristi Tolvasen sisällä ei silti kuollut. Hän paljasti suomalaislehdelle antamassaan haastattelussa, että kyllä suomalainen työmies aina pari australialaista voittaa.

Sitä paitsi Louhimiestä puskasta ampuneet ovat unohtaneet tyystin, että Linnan Tuntematon oli makaaberisuudessaan myös hauska teos. Hurtti huumori oli monille sotilaille ainoa keino selviytyä hengissä eteenpäin. Jälleen kerran, nettiraivo Tuntemattomasta keskusteltaessa on yltänyt pahimmillaan maahanmuuttopolemiikin tasolle. Sitä seuratessa on enää vaikea uskoa, että suurin uhka Suomea ja suomalaisuutta vastaan tulisi idästä. Se taitaa tulla netistä.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit