Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Ville  SUORA YHTEYS EDUSKUNTAAN
 

Lapset ylös, ulos ja luontoon

Kolmen lapsen isänä seuraan läheltä miten nykyajan lapset viettävät yhä enemmän aikaa erilaisten digitaalisten laitteiden ääressä. Me vanhemmat mielellämme muistutamme lapsille kohtuullisen kulutuksen merkityksestä tässäkin asiassa. Miten sitten näytämme itse esimerkkiä? Tyttäreni (6-v.) ihmetteli minulle pari viikkoa sitten, että "eikö minulla ole kuin kaksi päätelaitetta mukana, kun molemmista sattui samaan aikaan loppumaan virta?".

Kalastamisen ja muiden luontoharrastusten tulevaisuus ei ole itsestään selvyys. Lapsen luontosuhde ei synny automaattisesti kuten ennen vanhaan, kun muuta tekemistä ei ollut tarjolla. Luonto ei enää kutsu samalla tavalla lapsia kuin ennen. Omassa lapsuudessani vietimme paljon aikaa isoisän mökillä Loviisassa tai vanhempieni kesäpaikassa Päijänteellä. Merellä sain kovan koulun miten toimia vesillä. Ehkä välillä liiankin kovan, koska myrkyissä soutaminen ei aina ollut nuoren pojan herkkuhommaa. Tästä huolimatta opin asioita, joita kukaan ei voi koskaan ottaa minulta pois. Saatoimme olla kalassa tuntikaupalla - aikaa ei oikeastaan ollut olemassa. Omien lasten kanssa alkaa nyt olla haasteita saada koko perhe yhtä aikaa mökille: kalastus ja sopivasti pelottava telttayö toimii kyllä edelleen. Mutta kuinka moni lapsista uskaltaa vielä laittaa madon koukkuun tai perata kalan? Aika moni ainakin meidän lasten kavereista haluaa. Meillä näin onneksi vielä on, mutta kaupungeissa luontoharrastus alkaa olla katoava perinne.

Amerikkalaisten lastenkirjojen kuvissa näkyy jo enemmän rakennettua ympäristöä ja koneita kuin metsää. Sama trendi on menossa myös Suomessa. Lapsille luonto merkitsee vapautta keksiä omia leikkejä - kehittää omaa mielikuvitusta. Lapsuudessa syntyy se pohja, mitä menestyvien innovaatioiden luomiseen tarvitaan. On tutkittu, että 20 minuuttia luonnossa liikkumista päivittäin kohentaa pysyvästi mielialaa. Siksi on tärkeää, että lapsille tarjotaan mahdollisuuksia leikkiä ulkona.Kaupunkimetsät ovat lapsille yhtä hyviä leikkipaikkoja kuin villit metsät. Vapaa temmeltäminen metsässä kehittää lapsen motoriikkaa ja opettaa häntä käyttämään kaikkia aistejaan.

Myös digiajan lapsilla tulisi olla mahdollisuus kokea luonnon samalla tavalla kuin minä ja monet muut omassa lapsuudessa. Meille syntyi ainutlaatuinen luontosuhde, joka kulkee mukana koko elämän. Suomalaisten lasten ei pidä pelätä kastematoja tai metsää. Kaikki pitävät onkimisesta syntymäpäiväjuhlilla, miksi siis oikea onkiminen on muuttunut pelottavaksi tai ällöttäväksi?

Lasten heikentynyt luontosuhde ja heikko luonnontuntemus on otettava tosissaan, kun opetussuunnitelmia tehdään. Osaksi kestävän kehityksen opetusta tarvitaan luontokerhoja ja mahdollisuuksia tutustua luontoon. Luontokerhoissa tutustutetaan lapset erilaisiin ulkoilma-aktiviteetteihin, kuten esimerkiksi marjastukseen ja ongintaan.

Olen toiminut Suomen vapaa-ajankalastajat ry:n varapuheenjohtajana viime syksystä. Paikallisista vapaa-ajankalastajista voidaan pyytää kouluille omia "kalakummeja" opettamaan lapsille ongintaa ja kertomaan vastuullisesta kalastuksesta. Suomessa on kaunis luonto, jokamiehenoikeudet sekä turvallinen metsä - ei anneta lasten olla tutustumatta siihen. Luontoon tutustuminen ei saa olla vain pienen ihmisryhmän mahdollisuus, esimerkiksi yksityisten luontopäiväkotien kautta. Luonnon tulee myös tulevaisuudessa olla osa jokaisen lapsen elämää ja arkea.

Ville Skinnari
Kansanedustaja (sd.)

 


Kolumnistin muut kolumnit