Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


Renkomäki srk
Kirkkoherrat ja aluepapit ennen ja nyt; TT Jaakko Ripatti, Rovasti Ulla Kotinurmi, Seurakuntapastori Pauliina Hatakka ja Kirkkoherra Heikki Pelkonen
(Kuva: Bogdan Malyagin)


Renkomäen seurakuntakeskuksen 20-vuotisjuhla

"Muistakaa kertoa Sepolle terveisiä!" Näin evästi seurakuntalaisia Launeen seurakunnan eläkkeellä oleva kirkkoherra, teologian tohtori Jaakko Ripatti, kun laskiaissunnuntaina 14.2. vietettiin Renkomäen seurakuntakodin 20-vuotisjuhlia.

 - Seppo Savolainen oli kirkkovaltuuston puheenjohtajana ja aktiivinen seurakuntalainen Renkomäessä. Kun Lahden seurakuntien uusia rakennushankkeita suunniteltiin, eri hankkeiden välillä oli kova kilpailu ja Laune oli jäämässä jälkeen rakennusohjelmassa. Seppo sanoi että nyt on ensimmäinen tehtävä kirkkovaltuustolla laittaa ykköseksi Renkomäen seurakuntakodin rakentaminen, koska käytössä oleva tila on niin huonossa kunnossa. Renkomäessä ei ollut talvisin kokoontumistilaa laisinkaan. Jumalanpalveluksia pidettiinkin esimerkiksi koulun juhlasalissa. Seppo oli yksi keskeisiä vaikuttajia että uusi seurakuntakotihanke saatiin käyntiin Jaakko Ripatti jatkoi

Vuonna 1993 kirkkovaltuusto päätti ostaa tontin, jolla sijainneessa vanhassa maamiesseuran talossa seurakunta oli toiminut vuokralla jo 50-luvun lopulta alkaen. Alkuperäisissä suunnitelmissa oli rakentaa uusi seurakuntakoti siten, että vanha rakennus yhdistetään osaksi uudisrakennusta. Aika pian selvisi että vanhan rakennuksen hyödyntäminen ei ollut taloudellisesti kannattavaa. Vanha rakennus purettiinkin vuonna 1995 uudisrakennuksen tieltä. Vajaan vuoden kuluttua tästä, 18.2.1996, vietettiin uuden seurakuntakodin avajaisia piispa Paavo Kortekankaan johdolla.

Pääsuunnittelijana toimineen arkkitehti Satu Päivärinteen, sekä suunnittelun taustalla neuvoa antaneen Launeen seurakuntaneuvoston toimesta saatiin Renkomäkeen tiloiltaan käytännöllinen, maalaismaisemaan istuva rakennus.

Tilojen monipuolisesta käytöstä suuri osa tapahtuu lasten parissa toimien. Kirsi-Maria Honkaniemi toimi päiväkerhojen ohjaajana jo vanhassa rakennuksessa.
  - Viimeinen talvi vanhassa rakennuksessa oli todella kylmä. 27 asteen pakkasella sisälämpötila laski neljään asteeseen. Kysyessäni lasten vanhemmilta että voiko näin kylmässä pitää kerhoakaan. Vanhempien mielestä lapset eivät palele, joten kerho jatkui kylmästä huolimatta. Vaarana oli
vain se etteivät lapset polta itseään tulikuumissa pattereissa. Satukirjaa luettiin rukkaset kädessä ja välillä piti hyppiä että tarettiin. Työmotivaatio
oli kuitenkin korkealla, haastavista puitteista huolimatta. 
Eräänä päivänä istuimme lasten kanssa piirissä ja lauloimme; "Juoksee metsän hiiroset", niin kas kummaa - pieni hiiri piipersi keskelle piiriä , pysähtyi ja pelästyttyään lapsia, juoksi pois, kertoi Honkaniemi.

Seurakunnan vahtimestarina toimiva Kirsi Romo kertoi miten suuri merkitys seurakuntakodilla on hänelle ollut. Hän on asunut lapsena nykyisen seurakuntakodin naapurissa ja myöhemmin oman perheen perustamisen myötä seurakunnan tonttia on kierretty muutamaan kertaan paikkaa vaihtaen. Kirsi Romo kertoo käyneensä itse lapsena kaikki seurakunnan kerhot vanhassa rakennuksessa ja myöhemmin omat lapset kävivät nykyisessä rakennuksessa. Lopulta asiat järjestyivät niin että työpaikka seurakunnan vahtimestarina alkoi vuosi uuden rakennuksen valmistumisen jälkeen.
 - Joka kerta kun tulen tänne, on kuin tulisin toiseen kotiini kertoo Romo.

Lahden kaupunginmuseon tutkija Riitta Niskanen toi juhlaan terveisinä tarinan seurakuntakeskuksen taideteoksista. Seurakuntakeskuksen alttariseinän lasimaalaukset, salin valaisimet, takaseinän maalaus "Getsemane" ja kahvitilassa oleva "Joulukuvaus" ovat kaikki vuonna 1977 puretun Keski-Lahden vanhan puukirkon taideteoksia.

Vuonna 1890 Lahtelaisten talkoovoimin rakentamaan kirkkoon hankittiin 18 vuotta kirkon valmistumisen jälkeen alttaritauluksi "Getsemane"-niminen teos. Se oli Saksalaisen Heinrich Hoffman'in, alunperin New Yorkin Riverside-kirkkoon tekemän taulun kopio. Myöhemmin vuonna 1950 tehtiin Keski-Lahden puukirkkoon laajat korjaukset. Siinä yhteydessä tilattiin Jyväskyläläiseltä taidemaalarilta Urho Lehtiseltä alttaritaulun alle "Joulukuvaus"-niminen maalaus, sekä alttaritaulun yläpuolelle "Ylösnousemus"-lasimaalauskokonaisuus. Yhdessä nämä kolme teosta muodostivat ristin.

Seurakunnan varastoihin lähes unohdetut taideteokset nousivat esille museon tehdessä niiden luettelointia joitain vuosia ennen Renkomäen seurakuntakeskuksen valmistumista. Ne saivat nykyiset ansaitut paikkansa seurakuntakeskuksen sisustuksen suunnittelun
yhteydessä.

Seurakuntakeskuksen 20-vuotisjuhlien päätöspuheenvuorossa kirkkoherra Heikki Pelkonen piirsi sillan menneen ja nykyisyyden välille
  - Uuden seurakuntakeskuksen rakentamispäätös oli kauaskantoinen ja viisas. Renkomäkeläiset kokevat talon omakseen, voimme tyytyväisenä todeta.    Tahdomme lausua asiaa aikoinaan ajaneille kiitokset".


Launeen seurakunnan Renkomäen aluetyöryhmän puolesta,
Olli Leivo

 


Ajankohtaista -arkisto