Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

sisäiset uhat selvitettävä sanoo kanerva. poliitikko ei ymmärrä näköjään uhkia. on meillä siinä poliitikko.no ainakin naisten tekemät vääryydet.jotka on selvittämättä.kyvyttömät pois paikoiltaan. 21.08.2017 08:42
Kysyisin nyt. Saako tänne kirjoittaa, vaikka ei osaakaan. Aloitukset pienellä ym.söherrystä. Jos olis edes asiaa, niin vielähän sen saattaisi kestää. 20.08.2017 18:43
meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Skinnari


Jouko Skinnarista valtiopäiväneuvos

Tasavallan Presidentti on myöntänyt pitkäaikaiselle kansanedustajalle, lakimies Jouko Skinnarille valtiopäiväneuvoksen arvonimen. Valtiopäiväneuvoksen arvonimeä ei usein jaeta, eikä ainakaan heppoisin perustein, sillä Skinnari on maamme valtiopäiväneuvos nro 21. Skinnarilla on takanaan pitkä poliittinen ura niin kansanedustajana kuin kunnanvaltuutettunakin sekä pitkä liuta monenlaisia luottamustehtäviä. Skinnari jäi pois eduskunnasta viime keväänä istuttuaan kansanedustajana yhteen menoon huimat 35 vuotta.

Miltä tälläinen harvinainen tunnustus Tasavallan Presidentiltä tuntuu, Jouko Skinnari?
 - Olen erittäin iloinen ja tyytyväinen. Samalla tulee kuitenkin muistaa se, että tämä ei ole pelkästään minun juttuni. Tässä on takana paljon vaalityöntekijöitä, vapaaehtoistyötä ja tuhansia ja taas tuhansia äänestäjiä, jotka ovat minut vuosien varrella monesti eduskuntaan äänestäneet. Lisäksi takana on paljon yhteistyötä niin ihmisten, yritysten kuin puolueidenkin välillä. Se kaikki on mahdollistanut tämän arvonimen.

Skinnari on ollut työssään aitiopaikalla seuraamassa Suomen kehitystä Kekkosen ajasta tähän päivään. Miten Suomi ja suomalaiset ovat muuttuneet näiden vuosien aikana?
 - Minä aloitin poliittisen urani silloin kun presidenttinä oli Kekkonen ja naapurimaan nimi oli Neuvostoliitto. Silloin alussa Suomen maailmankuva tuli pitkälti Neuvostoliiton kautta. Pohjoismaiden neuvosto oli se ikkuna, jonka kautta katsoimme maailmaa ja pääsimme vaikuttamaan asioihin. Nyt Neuvostoliitto on muuttunut Venäjäksi ja Suomi on osa Euroopan Unionia. YK:ssakin olemme aktiivisesti vaikuttamassa. Suomi on merkittävä toimija kansainvälisesti ja olemme vauras maa, joistain ongelmista huolimatta. Suomessa eivät tulot jakaudu tasaisesti ja se ei ole hyvä asia.

Jouko Skinnari toimi vuosina 1997-1999 toisena valtionvarainministerinä. Millaisia aikoja silloin Suomessa elettiin?
 - 90-luvun lopulla olimme pikku hiljaa nousemassa suosta laman jälkeen Lipposen toisen hallituksen voimin. Ajat olivat kovat, esimerkiksi Lahden työttömyysprosentti oli silloin peräti 28%. Elettiin pankkikriisin aikaa ja samaan aikaan Suomea vaivasi henkinen kriisi. Siitä kuitenkin noustiin ja niin pitäisi pystyä tekemään nytkin, sillä tämä aika muistuttaa kovasti 90-luvun vaikeita aikoja muistelee Skinnari

Erityisesti Skinnari odottaa elinkeinoelämän ja suuryritysten vetoapua nykyisen laman voittamisessa.
- Kyllä kansalaiset ja pienet yritykset ovat oman osuutensa talkoissa jo tehneet. Nyt tarvittaisiin suuryritysten esimerkkiä työllisyyden parantamisessa. 90-luvulla tehtiin se virhe, että kansan ostovoimaa leikattiin liikaa ja nyt ollaan samaa virhettä toistamassa. Toinen puoli asiassa on se henkinen puoli. Meillä Suomessa 2000-luvun ahneuden aikana veltostuttiin ja uskottiin, että vähemmälläkin työllä pärjätään. Uskottiin että rahatalous pyörii omalla painollaan ja haettiin helppoja voittoja yrityksille. Se oppi mikä saatiin 90-luvun lamasta ja sen voittamisesta on se, että koulutukseen pitää satsata. Silloin Nokia uusine teknologioineen veti Suomen ylös suosta. Nyt Suomen täytyy löytää se uusi "Nokia" uusine innovaatioineen linjaa Skinnari vuosikymmenten kokemuksella.

Skinnarilla on pitkä kokemus myös paikallisesta päättämisestä Lahdessa. 35 vuotta valtuustossa antaa hyvän selkänojan nähdä Lahden kehityksen 80-luvulta tähän päivään.
- Lahti on kaupunkina menossa hyvään suuntaan. Lahden ja Päijät-Hämeen pitää olla helposti saavutettavissa eli liikenneyhteydet pitää olla hyvät. Moottoritiet ovat nyt pääosin kunnossa ja meillä on hyvät raideyhteydet Helsinkiin, Pietariin ja lentokentälle. Olemme pitkään jo panostaneet yliopistoihin ja korkeakouluihin. Valitettavasti nämä nykyiset säästöt aiheuttavat tällä saralla takapakkia. Ympäristöasiat ovat Lahdelle tärkeitä, asummehan Päijänteen vieressä, joka käytännössä on pääkaupunkiseudun juomaveden pääasiallinen lähde.

Skinnari myöntää olevansa huolestunut siitä miten maailma tällä hetkellä makaa
 - Kyllä tässä raamatulliset kansainvaellukset ovat monesti tulleet mieleen, kun lukee päivän uutisia. Mikään ei kuitenkaan ole tapahtunut niin, etteikö tätä olisi ennalta pystytty aavistamaan. Jo 90-luvulla ranskalaisessa tieteiskirjallisuudessa pohdittiin, mitä tekevät nämä ihmiset joiden maaperän ilmastonmuutos kuivattaa hedelmättömäksi. Ennustettiin kansainvaelluksia ja kaupunkitaisteluja elintilasta. Tässä asiassa täytyy Euroopassakin muistaa suhteellisuus. Jos Kiinan tai Intian odotetaan molempien elättävän yli miljardi ihmistä, niin eikö Eurooppakin, jossa elintaso on korkea, pystyisi elättämään paljon enemmän ihmisiä kuin nyt?

Skinnari ei asettunut enää tämän vuoden vaaleissa ehdolle, mutta nimi Skinnari säilyy edelleen eduskunnan istunnoissa, kun Joukon poika, Ville Skinnari valittiin kevään vaaleissa eduskuntaan.
 - Mieltäni lämmitti kovasti, että kansa äänesti Villen eduskuntaan. Tietysti seuraan päivittäin mediasta politiikkaa, mutta onneksi siitä puuttuu nyt se vastuun taakka. Monesti aamuisin olen ihmetellyt miten sitä vuosikaudet jaksoi joka aamu lähteä aina johonkin suuntaan tuumii nykyinen eläkeläinen, valtiopäiväneuvos Jouko Skinnari. Omalähiö onnittelee!

Petri Salomaa


INFO:
Jouko Skinnari s. 1946, Lahti
Kansanedustaja 1980-2015
Eduskunnassa Skinnari toimi yli 22 vuotta puhemiesneuvoston jäsenenä sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan, talousvaliokunnan sekä valtiovarainvaliokunnan työ/elinkeinojaoston puheenjohtajana.
Toinen valtiovarainministeri 1997-1999
Euroopan Investointipankin hallintoneuvoston puheenjohtajana 1998
Päijät-Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja 1989-1997 ja 1999-2003
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän puheenjohtaja 2003-2012
Lahden kaupunginvaltuuston jäsen 1977-2012
Valtiopäiväneuvoksen arvonimi 2015

 


Ajankohtaista -arkisto