Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


Ile  ILEN HAJATELMAT
 

Alatalo ja muita suksimiehiä

Lähes 90-prosenttisesti, kun uutisoidaan muusikko ja kansanedustaja Mikko Alatalon edesottamuksista, toimittaja ei voi olla kommentoimatta tämän
(yleensä sinisiä) silmälaseja - tai oikeammin niiden kehyksiä. Itse aion tehdä muuta, vaikka kehyksiin on toki pakko palata loppukaneetissa. Viimeksi mies
kusaisi hiihtoväen lumilinnaan Rukan maastohiihdon maailmancupin kisan jälkeen moittimalla suomalaisten laskutaitoa. Alatalon mielestä oli surullista, että kansainväliset huippuhiihtäjämme tulevat alamäet alas auraten siinä missä norjalaiset kilpasiskot ja -veljet runttaavat menemään kuin oikeat alpinistit ja voittavat etumatkaa monta sekuntia.

Alatalo on täysin oikeassa, vaikka hiihtoväki kehottikin häntä kierimään lausuntonsa jälkeen lumipallona mäkeä alas. Moni nykyisistä edustushiihtäjistämme ei ehkä välttämättä tiedä, että laskettelua harrastava Alatalo toimi vuosina 1982-89 aktiivisesti hiihdonopettajana, ja että muun muassa Suomen menestynein alppihiihtäjä, pujottelun maailmanmestari ja maailmancupin voittaja Kalle Palander kuului pikkupoikana hänen oppilaisiinsa. Laulaja opetti monia muitakin lapsia laskettelun alkeisiin Mutkat mäessä -tv-ohjelmasta tutulla Taikanappi-rallatuksellaan.

Nykyinen kansanedustaja ehdottikin, että Palander lähtisi opettamaan aktiivihiihtäjillemme alamäkilaskua. Ei mikään hullu idea, sillä samassa pestissä hyviä tuloksia ovat saaneet aikaan suomalaisen alppihiihdon "grand old man" Kalevi "Häkä" Häkkinen sekä 16-kertainen Suomen mestari Janne Leskinen. Perinteisemmistä alppilajeista nopeuslaskun pariin siirtynyt Häkkinen tähdensi oikean laskutekniikan ja henkisen rohkeuden merkitystä. Hän piti minimaalisen ajan nopeuslaskun maailmanennätystä hallussaan ja laski henkilökohtaisen ennätyksensä 205, 011 km/h Ranskassa, Les Arcsissa peräti 60-vuotiaana.

Ikihonka Häkkinen ansaitsee muutenkin aivan oman huomionsa. Italiassa, Cerviniassa järjestettyjen syöksylaskukisojen jälkeen hän sai paikkaan porttikiellon ylittäessään maaliviivan uraauurtavassa ja sittemmin nopeuslaskuun vakiintuneessa "muna-asennossa". Temppu oli kisajärjestäjien mukaan liian hengenvaarallinen. Häkän harjoittelumetodit olivat aikaansa edellä. Hän sai ohjeita muun muassa ralliajaja Rauno Aaltoselta ja viiletti kesäisin täysvarustuksessa, sukset jalassaan kotiseutunsa Hankasalmen hiekkateitä pitkin henkilöauton katolla.

Eräällä lukuisista Chileen ja Argentiinaan suuntautuneista harjoittelumatkoistaan Häkä loukkaantui kaaduttuaan todella vakavasti. Ensihoitajat kuskasivat hänet suoraan hullujenhuoneelle, sillä nopeuslasku oli lajina vielä varsin nuori, eivätkä pelastajat voineet käsittää, miksi aikuinen mies oli pukeutunut ihoa myötäilevään kumiasuun, avaruuskypärään ja spoilereihin. Onneksi urheilijakaverit ennättivät ajoissa hätiin, jonka jälkeen Häkä sai sankarillisen kohtelun.

Muutama hiihtäjistä kommentoi myös Alatalolle, että jyrkän rinteen laskeminen murtomaasuksilla on aivan eri juttu kuin laskettelusuksilla. Heille kerrottakoon, että esimerkiksi Vuokatin urheiluopiston hiihdonohjaajakurssilla, jonka olen itsekin käynyt 1993, ja jolla leivotaan laskettelun opettajia, yksi kokonainen päivä vietetään nimenomaan murtsikoilla. Eikä pelkästään ladulla. Ne jalassa mennään hiihtohissillä ylos, ja alas tullaan kaikilla eri laskettelutekniikoilla. Vauhtiin otetaan lisäksi tuntumaa hyppyrimäkien alastulorinteissä. Voin sanoa, että sinä päivänä selvisi, miksi kaksi hiihtokeskuksen vaikeinta rinnettä olivat saaneet lempinimekseen "Ensiapukaarre" ja "Itsemurharinne".

Kaikilla Vuokatin olosuhteisiin tutustuneilla eivät kokeilut jääneet tähän. Iltalehden urheilutoimittajana työskennelleen ja hurjapäänä muutenkin tunnetun kirjailija Antti Arven kerrotaan laskeneen kännipäisen vedonlyönnin seurauksena pienimmän hyppyrimäen alas pulkalla. Alastulo päättyi reisiluun katkeamiseen.

Siinä mielessä hiihtoväki on oikeassa, että tänä päivänä Alatalo saattaisi hyvinkin tulla laskettelurinteen hiihtosuksilla pyörimällä alas. Hän kärsii mitä todennäköisimmin jo samasta ongelmasta kuin muutkin entiset hiihdonopettajat. Vuosien saatossa vanha hiihtoasu on jostain kumman syystä kutistunut itsekseen komerossa, vaikka se ei olisi pesussa käynytkään. Nykykiloilla Alatalo tulisi luultavasti rinteen alas allekirjoittaneen lailla - ei lumipallona, vaan lumivyörynä. Siinä kalpenisivat paitsi miehet, myös toisen sinisankaiset silmälasit.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit