Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Eeva Kilpi
Evakkotytön tarinassa seurataan evakkoperheen elämää Eeva-tytön näkökulmasta. Häntä esittää Raisa Vattulainen.

 

Eeva Kilven romaaneista ensi kertaa näyttämösovitus

Lahden kaupunginteatterin ohjelmistoon tulee tammikuussa 2016 kirjailija Eeva Kilven kuuteen romaaniin perustuva näytelmä Evakkotytön tarina. Se sijoittuu viime sotien aikaan ja tilanteisiin edetään 11-vuotiaan Eeva-tytön silmin. Tilanne alkaa syksyn ensimmäisestä koulupäivästä 1939, jolloin Saksa hyökkää Puolaan. Osa kirjoista on Eeva Kilven omaelämäkerrallisia.

Eeva Kilpi antaa nyt ensimmäisen kerran sovittaa kirjoistaan näytelmän teatterille. Tämä tapahtuu siksi, että Lahti on tunnettu Karjalasta evakuoitujen kaupunkina. Suurin evakkojen määrä tuli Viipurista, mutta kaupungissa ja lähiympäristössä on runsaasti eri puolilta Karjalaa tulleiden evakkojen jälkipolvea. Nastola on Äyräpäästä tulleiden sijoituspaikka, Hollolassa on Kivennavalta saapuneita ja Orimattila on Kirvun ja Vahvialan pitäjistä saapuneiden uusi asutuspaikka.

Ajankohtainen aihealue

- Tunnistan karjalaisuuden itsessäni. Olen syntyisin Kiteeltä. Keskustelin Eeva Kilven kanssa pitkän kaavan mukaan hänen romaaniensa esitysoikeuksista. Kävimme myös kirjeenvaihtoa ja Kilpi on lukenut sekä viime toukokuisen että lopullisen käsikirjoituksen ja hän antoi ohjeita, kertoo näytelmän ohjaaja ja Lahden teatterinjohtaja Ilkka Laasonen

- Aihe on ajankohtainen, koska meillä Suomessa on vaikkapa Evakkolapset ry, joka osoittaa että juuret kiinnostavat suomalaisia. Näytelmä on muutakin kuin suurille ikäluokille osoitettu. Nuoremmat polvet ovat myös kiinnostuneita oman kansansa tarinoista, Laasonen toteaa.

Eeva on esimerkki tytöstä, joka edustaa kotoaan lähtemään joutunutta Karjalan kansaa. Laasosen mukaan sotaa ei näytelmässä kuvata, vaan esitys on hänen mukaansa suomalainen ja rikas karjalaisperheen tarina. Kevätkaudella 2016 Evakkotytön tarina esitetään 26 kertaa. Ensi-ilta on 23. tammikuuta suurella Juhani-näyttämöllä. Eevaa esittää Raisa Vattulainen.

Muuttojen elämää

Näytelmän Eeva-tyttö on lähtöisin Hiitolasta, josta evakkoon talvisodan tieltä lähtee hänen perheensä ja sukunsa. Talvisodan ja jatkosodan välisenä välirauhan aikana perhe joutuu kokemaan useita muuttoja. Jatkosodan aikana perhe palaa Hiitolaan, josta on taas lähdettävä kesällä 1944. Näytelmässä kuvataan evakkojen saapumista Parkanoon ja Karkkuun. Sodan jälkeen hiitolaisia sijoitettiin Porin seuduille.

Kilven romaanit näytelmäksi kirjoitti dramaturgi Aila Lavaste, joka osallistui lapsinäyttelijöiden valintaan. Hän kyseli heiltä, oliko kuinka monella tuntumaa karjalaisten evakkotaipaleeseen. "Mummo tietää" oli monen vastaus. Miljoonalla suomalaisella on sukujuuria Karjalassa.

- Näytelmässä lapsen sotakokemukset ja sodan aiheuttama kriisi tulevat esiin. Tarinassa nousevat näkyviin myös lapsen voima ja hänen selviytymisensä ainutlaatuisuus. Eeva Kilvellä on kyky nähdä lasten maailmaan, Lavaste kuvailee.

Rakkautta Saksassa

Toinen ensi-ilta on saksalaisen Rainer Werner Fassbinderin 1970-luvun läpimurtoelokuvaan pohjautuva Pelko jäytää sielua. Se on tarina 30-vuotiaan siirtolaismiehen ja 50-vuotiaan saksalaisnaisen välinen rakkaustarina. Tarinan Emmi on siivooja ja Salem on töiden perässä Marokosta Saksaan muuttanut.

- Näytelmä kuvaa 1970-luvun Saksaa. Sen avulla voi verrata mikä on yhä samaa ja mikä on muuttunut. Menneisyys on myös taustalla, koska sodasta ei ollut silloin vielä kulunut pitkää aikaa, kuvailee näytelmän ohjaaja Saana Lavaste.

Pelko jäytää sielua -näytelmän ensi-ilta on 4. helmikuuta 2016 pienemmällä Eero-näyttämöllä. Edellisen kerran näytelmä on esitetty Kajaanin kaupunginteatterissa vuonna 2010 Kaisa Korhosen ohjaamana. Lahdessa päärooleissa ovat Anna Pitkämäki ja Aleksi Hollo.

Lahden kaupunginteatterin ensi kevääseen uutuuksiin kuuluu musikaali Catsin musiikkikonsertti, joka toteutetaan yhdessä Lahden Uuden Kesäteatterin kanssa. Konserttikertoja on kuusi ja ensi-ilta on 28. tammikuuta. Lahden kaupunginteatteri tekee vierailukiertueen Ruotsiin esityksellä Kaksi naista ja meri, joka perustuu Tove Janssonin tarinaan. Vierailukiertue toteutuu huhtikuussa 2016.

Lasse Koskinen

 


Ajankohtaista -arkisto