Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

nainen kuulemma käyttää pehmeitä arvoja.tehdessään päätöksiä johtaessaan minisreriötä.kun vr paloitellaan missä näkyy tämä pehmeys. 18.09.2017 07:54
hajuherkkyys naisilla kääntyy eduksi. on jälleen yksi syy laistaa työtehtäviä. on ne käsitykset nurinkuriset valtakunnassa.miehillä haisevakin työ on kelvattava. 11.09.2017 08:50
feministit marssi naisten oikeuksien puolesta.mutta kyky hoitaa osuutensa työssä unohtui.samoin vastuu ja velvollisuudet.sama toistuu jatkuvasti. 04.09.2017 08:25
suomi nainen esitteli kreikkalaista miestä uutisissa.kun täällä sosturva parempi. paljonko näitä tapauksia oikein on.viime vuosikymmeninä.me miehet tietenkin maksamme sitä sosturvaa.turha puhua yhteisöllisyydestä. 28.08.2017 08:59
sisäiset uhat selvitettävä sanoo kanerva. poliitikko ei ymmärrä näköjään uhkia. on meillä siinä poliitikko.no ainakin naisten tekemät vääryydet.jotka on selvittämättä.kyvyttömät pois paikoiltaan. 21.08.2017 08:42

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Ile  ILEN HAJATELMAT
 

Rotestilaulun lunnaat

Kalliit ovat laulujen lunnaat, muotoili jo Eino Leino aikoinaan. Sen sai huomata myös Spede Pasasen aisaparina kansansuosikiksi noussut koomikko Simo Salminen, joka kuoli ystäviensä hylkäämänä ja suuren yleisön unohtamana. Viimeisinä vuosina elämä kohteli Salmista epäreilusti, eikä mies toipunut siitä koskaan, vaikka yrittikin valoisana luonteena suhtautua vastoinkäymisiin huumorilla.

Yli 25 vuotta kestänyt avioliitto Marita-vaimon kanssa päättyi eroon 1989. Välit puolisoon ja Sanna-tyttäreen katkesivat täysin, eikä tilannetta helpottanut yhtään se, että julkisuus riepotteli hyväntahtoista Simoa kuin mätää kukkoa. Vuonna 1998 hän avioitui itseään yli 25 vuotta nuoremman Päivi Ilmolahden kanssa, mutta liitto oli jo alusta alkaen tuomittu tuhoon. Aikakauslehdelle myydyissä häissä ei nähty Spedeä eikä Veskua. Se oli sulhaselle kova paikka. Kysyttäessä vaimon ammattia, Simo ilmoitti, että eroottisia yksityisesityksiä pitänyt puoliso oli alusvaatemalli. Aviossa oltiinkin vajaat kaksi vuotta.

Pitkäaikaisen yhteistyökumppanin ja esikuvan, Pertti Pasasen kuolema kouraisi Salmista syvästi. Hänen viimeiseksi esiintymisekseen jäikin rooli viimeisessä Turhapuro-elokuvassa. Uusi vuosituhat oli taiteilijalle muutenkin rankkaa aikaa. Oman yrityksen mentyä konkurssiin, osa Salmisen taiteilijaeläkkeestä hupeni ulosottoon. Lopulta pahoin sairasteleva mies menetti Espoossa sijainneen kotinsa tulipalossa. Asunnosta oli katkaistu sähköt maksamattomien laskujen vuoksi. Tulipalo syttyi palavasta kynttilästä, jonka Salminen oli unohtanut yöpöydälle. Viimeiset vuotensa hän asui vanhusten ryhmäkodissa Salossa.

Elämänsä syvimmässä aallonpohjassa Salminen tutustui lähemmin säveltäjä Esko Koivumieheen, jonka luokse Ristiinaan, Kuomiokosken kartanoon hän muutti tilapäisesti asumaan. Koivumies yritti nostaa Salmista takaisin laulajanuralle - tosin huonolla menestyksellä. Kuomiokoskella miehet lähinnä kupittelivat, ja Esko tenttasi Simoa Speden aikana tehdyistä tempauksista.

Osuin kesälomareissullani kerran paikalle, kun kaveruksilla oli vauhti päällä. Kävimme kolmistaan saunassa, jonka jälkeen Simo alkoikin Eskon kehotuksesta muistella, miten sanat hänen esittämäänsä ja klassikoksi tulleeseen Rotestilauluun olivat syntyneet. Se on mielestäni edelleen paras parodia lajityypin lauluista, ja se pysyttelikin pitkään levymyyntilistojen kärjessä.
Kappale syntyi, kun Simo ja Spede olivat saunomassa Pasasen kotitalossa Lauttasaaressa. Löylyjen jälkeen herrat siirtyivät olohuoneen puolelle, jossa Spede laittoi television päälle. Siellä tuli ohjelma protestilauluista. Simolla välähti, että tehdäänpä oikein kunnon rienaversio näistä kappaleista. Itse Rotestilaulu syntyi kymmenessä minuutissa siten, että Simo heitti alkuun rivin tai säkeen, jota Spede jatkoi ex tempore. "Kun sanailin, että on sitä enneski ollut nuijasotia tässä maassa, mut olispa täs nuijalla töitä, Spede jatkoi, että hyvä olis saada muijallekin töitä. Ittestä ei oo niin väliä...", hyväntuulinen Simo naureskeli sohvan perällä. Ja homma jatkui: "Heitin lonkalta, että tässä maassa on niin huonot liksat, että nälkä on aina vieraanamme. Siihen Spede, että eipä oo onneks jano päässy vielä yllättämään."

Simo Salmisen muiston kunniaksi, loppuun vielä legendaarisen Rotestilaulun sanat:

Se se vaan on sillä lailla,
että tässäkin maassa
sitä on paljon mälsää.
Ei sitä tartte edes paljon kavereilta kysellä,
kun vaan viittii vähänkin tsiikata ympärilleen.
Kaiken maailman törpötkin ne luulee olevansa vaikka mitä,
mut ei ne oo kuin hemmetin moisia sössöjä vaan.
On sitä ollut enneskin nuijasotia tässä maassa,
mut olispa täs nuijalla töitä.
Ja hyvä olis saada muijallekin töitä,
ittestä ei oo niin väliä juu.

Tässä maassa on on niin huonot liksat,
että nälkä on aina vieraanamme.
Mut eipä oo onneks jano päässyt vielä yllättämään.
On sitä tässä yks ja toinenkin sentäs jotakin nähnyt,
voi olla, että vielä käydään ulkomaillakin.
Ettei sitä nyt tartte ihan silmille tulla hyppimään.

Ilkka Isosaari

 


Kolumnistin muut kolumnit